Saaristomaisemia
Saariston Rengastien reissumme kohokohtia (kirjaimellisesti!) olivat näkötornit. Tyypitimme niitä matkamme aikana kolme kappaletta.
Nauvon metsissä, tai tarkemmin Kaasivuorella, patikoinnin jälkeen siirryimme jälleen taittamaan matkaa autolla. Korppoossa meillä oli hyvin aikaa käytettävänä, joten etsimme tiemme Rumarin säätutkalle. Tähän ilmatieteen laitoksen säätutkaan pääsee myös kiipeämään 50 metrin korkeuteen maisemia katsomaan, 2€ sisäänpääsy maksua vastaan. Ennen torniin kiipeämistä saimme kyllä rahoille vastinetta kun näköalapaikan kahvilaa pitävä mies selitti meille mukavalla tyylillään paikan historiasta sekä kaikista kohteista mitä tornista voi ihailla. Saatiin vielä kiikaritkin lainaan jotta näkisimme kaikki meille selitetyt paikat. Aikamoista palvelua!
Ainoa miinus tulee tornin todella pelottavista rappusista. Tämä korkeanpaikan kammoa/pelotusta poteva kiipesi, ja varsinkin laskeutui, nuo metalliportaat rystyset valkoisina. Ihme kyllä itse näköalatasanteella ei niinkään jännittänyt…
Korppoosta matka Houtskariin taittui jälleen lossilla. Merellä tuntuu aina tuulevan ja tästä syystä tukka hulmuavan.
Perillä Houtskarissa kurvasimme heti piskuiselle Kittuisten camping alueelle. Olimme alunperin suunnitelleet yöpyvämme teltassa, mutta koska sääennusteet lupasivat jotain vuoden pahinta myrskyä, päädyimme mökkimajoituksen kannalle. Hieman menivät pieleen ennusteet ja myrsky olikin vain kevyt kesäsade… mutta säilyipähän teltta kuivana kun mökissä nukuttiin.
Hupsista, kuvat hieman epäjärjestyksessä: tässä nimittäin ollaan vielä Korppoossa Saaristokeskus Korpoströmissä… Käytiin muuten Korppoossa myös katsomassa upeaa 1300- ja 1400-luivuilla vaiheittain rakennettua harmaakivikirkkoa. Sen puolimetriä paksut seinät edustivat hieman erilaista rakennuskulttuuria kuin mitä nykykirkossa nähdään.
Retkeily ei ole mitään ilman vaahtokarkkeja!
Näköalatorni numero kaksi, Houtskarissa Hyppeisissä sijaitseva Borgbergetin näkötorni. Vaikka yölliseltä myrskyltä oltiinkin vältytty niin sää jatkui epävakaisena. Tällä tornilla poikettiin aika pikaisesti kun tihkusade muuttui hieman runsaammaksi vesisateeksi. Sateen tuoma utuisuus haittasi myös hieman näkyvyyttä.
Näkötorni numero kolme sijaitsi sekin Houtskarissa, aivan lossisataman kupeessa Mossalassa. Laitettiin auto lossijonoon parkkiin ja lähdettiin kipuamaan tälle tornille.
Houtskarista lossiteltuamme Iniöön iski nälkä. Googlettelimme saaren tarjoamia lounasvaihtoehtoja ja päädyimme kyllä aivan loistavaan paikkaan, Norrbyssä sijaitsevaan Kahvila Leonellaan. Koska evästyksemme oli tähän asti ollut aika lihaisaa (lue grilliruokaa) niin valkkasimme listalta molemmat salaatit. Minä otin tuon halloumisalaatin ja mies cesarsalaatin katkaravuilla. Annokset olivat tuhdin kokoiset ja todella maukkaat. Suosittelen!
Iniöstä lossilla jatkettiin viimeiset pätkät Saariston Rengastietä Kustaviin, josta meidän matkamme erkani kohti Uudenkaupungin leirintäaluetta. Eräjormailumme jatkui sielä vielä kahden yön ajan. Kerrottavaa ja kuvia on sieltä sen verran, että jatkan juttua Ihalasta ihan omana postauksenaan.
Mitäs muuten piditte näistä saaristomaisemista?