Suuntana Santorini?

 

 

Pari päivää sitten eräs bloggaaja kertoi varanneensa lomamatkan Santorinille ja pyysi siellä käyneitä kertomaan parhaat vinkkinsä. Kahdesti Santorinilla (2009 ja 2011) käyneenä jätin nopean kommentin parilla tipsillä kyseiselle bloggaajalle. Jäin miettimään että olisihan se kiva koota nämä ajatukset hieman rakennetumminkin yhteen ja tehdä ihan oma Santorini postaus. Noh, se tulee tässä ja nyt!

 

Yksi hyvä syy miksi Santorinille kannattaa lähteä on ne postikorttimaisemat. Oikeasti ne ovat paikanpäällä koettuina upeat. Kuvani eivät tee oikeutta sille miltä ne maisemat Firassa tai Oiassa (eka kuva) kallion reunalla (varsinkin auringonlaskun aikaan!) seistessä näyttävät. 

 

 

 

Toinen hyvä syy lähteä Santorinille (tai ylipäätään ihan minne vaan Kreikkaan) on se ruoka. Yksinkertaisista aineksista valmistetut annokset maistuvat uskomattoman hyvälle. Voisin elää pelkästään tzatzikilla, moussakalla sekä feta- ja halloumijuustolla lopun elämääni…

 Gyrosit, eli täytetty pitaleivät ovat mainiota lounaaksi tai hiukopalaksi. Eivätkä yleensä maksa paria euroa enempää.

 

Perus fetasalaatti on aina hyvä valinta, mutta välillä vaihtelu on hyvästä. Tällaisen lämpimän kasvissalaatin söin Firassa eräällä illallisella. Sitä himoitsen ja muistelen hartaasti vielä näin vuosien jälkeen…

En ole kasvissyöjä, mutta huomasin Santorinilla usein syöväni pääasiassa kasvisannoksia tai salaatteja, joten uskallan sanoa että kasvislinjoilla oleville ravintoloissa riittää hyvin annoksia mistä valita.

 

Meren äärellä kun Santorinilla ollaan, niin kalaa saa lähestulkoon kaikista ravintoloista. Tässä mixed seafood plate. 

 

Molemmilla Santorinin matkoilla olemme majoittuneet Kamarin kylään. Mielestäni paras ravintola siellä on Alexander (Trip Advisor rankkaa sen vasta sijalle 8?). Ehkä parhaan koskaan syömäni fetasalaatin söin juuri Alexanderissa. Suosittelen.

 

Moussaka à la Alexander, kannattaa kokeilla.

 

Tässä menee Alexanderissa kana souvlakia hymyssä suin.

 

Jälleen jättimäisellä salaatilla… Paikkana taisi olla Cafe Classico Kamarissa.

 

Aurinko paistaa Santorinilla kuumasti. Suojakertoimia kannattaa käyttää reilusti. Tässä Kamarin kivikkoinen ranta aamulla kuvattuna (siksi tyhjä). Vulkaaniset ja tummat pikkukivet kuumenevat auringossa hehkuviksi. Uimakengät ovat oikeasti käytännölliset (vaikka rumat) tuon kivien kuumuuden sekä epätasaisuuden vuoksi.

 

Rantoja Santorinilla riittää ja ne ovat toinen toistaan eksoottisempia. Tässä Red Beach jossa nimenmukaisesti hiekka on punaista. Tämä johtuu Santorinin saaren vulkaanisesta maaperästä.

Red beachille pääsee venetaxilla tai paikallisbussin kyydillä. Aurinkotuolien vuokraus oli siellä kalliimpaa kuin esim. Kamarissa, mutta ehkä pari tuntia mielluummin makailee mukavasti tuolilla kuin kuumalla hiekalla…

Jos ottaa omat snorkalaus kamat matkalle mukaan, niin Red beachillä kannattaa niitä käyttää. Mieheni meni Kamarista muuten molemmilla matkoillamme sukeltamaan ja kehui upeita vedenalaisia maisemia näkemisen arvoisiksi.

 

Yksi ihan toimivia retki mitä Santorinilla kannattaa harkita on (joko oman matkatoimiston tai paikallisen yrityksen järjestämä) venereissu Palea Kamenille. Vulkaanisella asumattomalla saarella kävellään oppaan kanssa, kuunnellaan selostusta saaren historiasta, ihmetellään maiseman karuutta sekä maassa olevia hotspotteja.

 

Riippuen matkajärjestäjästä Palea Kamenille saavutaan joko puisella aluksella…

 

…tai vähän ”perinteisemmällä” peltipurkilla.

 

Me yhdistimme Palea Kamenin vierailuun vielä uimaretken erääseen vulkaaniseen poukamaan. Laivasta piti itse uida tuonne poukamaan, joten kannattaa arvioida riittääkö se oma uimataito tähän ennen kuin varaa retken. Oli hassua kuinka merivesi oli muuten hyytävän kylmää, mutta tuossa poukamassa se oli kuin linnunmaitoa. 

 

Patikoitavaa Santorinilla riittää. Tässä Kamarista kohoaa Mésa Voúno, jolle vie pitkä ja kiemurteleva tie. Tuota tietä pääsee myös kulkemaan autolla, skootterilla tai mönkijällä joten kävellen matkaan lähtevien kannattaa startata aikaisin aamusta. Tuolloin liikennettä ei ole vielä kovasti eikä aurinko porota niin kuumasti. Vettä kannattaa varata reippaasti mukaan, vaikka ylhäällä onkin pieni kioski.

 

Pitkä ja kivinen tie Mésa Voúnon päälle on kuitenkin palkitseva kun ylhäällä tasaa sykettään ja katselee maisemaa joko Kamariin päin tai toiselle puolelle Perissaan. 

 

Ylhäällä odottaa myös Ancient Thira, eli vanhan kaupungin jäänteet. Parilla eurolla pääsee niitä katsastamaan.

 

Jos matkaan Mésa Voúnolle on lähenyt aamutuimaan Kamarista päin voi jatkaa matkaa alas kinttupolkua pitkin vuoren toiselle puolelle Perissaan vaikka lounaalle ja palata Kamariin vesitaxilla.

 

Paikallisbussi on Santorinilla oiva kulkuväline jos ei halua itse vuokrata menopeliä. Firan bussiasemalla käy aina kuhina kun turistit selvittelevät mihin mikäkin bussi on menossa. Kaikki bussit siis liikkuvat pääkaupungin Firan kautta. Eli jos Kamarista halusi Oiaan piti ensin matkata Firaan ja sieltä jatkaa toisella bussilla Oian (minkä paikalliset muuten lausuvat Iiaksi). Bussikyydin hinnat vaihtelevat reiteittäin. Hyppäät kyytiin ja matkan startatessa rahastaja kiertää bussissa. Varaa mukaan käteistä, mielellään kolikkoina niin pääset helpolla. Viimeksi vuonna 2011 paikallisbussikyyti Kamarista Firaan kustansi yhdeltä 1.20€. 

 

Se Fira. Siellä maisemissa silmä lepää. 

 

Suuret välimerenristelijät pysähtyvät Firan eteen ja niistä laukkaa turistilaumoja päiväksi Santorinille. Alhaalla olevasta satamasta urheimmat turistit kapuavat näitä numeroituja portaita pitkin Firaan.

 

Jotkut taas ottavat aasikyydin.

 

Ja loput käyttävät hissiä päästäkseen Firaan.

 

Firan lisäksi aivan Santorinin saaren kärjessä sijaitsevaan Oian kaupunkiin kuuluu ehdottomasti käydä tutustumassa. Tässä Oia kuvattuna mereltä päin.

 

Niitä postikorttimaisemia Oiasta…

 

Firassa ja kuten tässä Oiassa on useita (hyvin hintavia) hotelleja rakennettu aivan kallion reunalle.

 

Oian ja Firan välillä menee myös (noin. 10-12km) patikkapolku osittain karuissa kaldera maisemissa, osittain luksushotellien vierellä… 

 

Jos aikaa ja intoa lomaillessa riittää niin kannattaa myös käydä jollakin viinitilalla maistelemassa paikallisia viinejä. Kamarin kylän kyljessä sijaitsee tämä Canava Roussoksen vanha viinitila, jonne pääsee kätevästi paikallisbussilla.

 

Canava Roussoksen vanhaan viinitilaan ja viininteko välineisiin voi tutustua itsekseen tai opastettuna.

 

Kun viinitilan tiluksia on tarpeeksi tarkastellut on hyvä myös muistaa maistaa niitä viinejä… Tässä maistelussa pari laatua valkoviiniä sekä makea jälkiruokaviini. Jos olet Moscatel Oron ystävä pidät varmasti myös tuosta jälkiruokaviinistä. Sitä saa myös ostaa mukaan kotiinvietäväksi. Ei hullumpi idea tuliaseksi.

 

Muita hyviä tuliaisostoksia Santorinilta mielestäni ovat laavakivestä tehdyt pystit sekä korut. Ja tässä lopuksi vielä todiste siitä, että pari pilveäkin on havaittu Santorinilla, vaikka suurimman osan ajasta aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. 

 

Enpä tiedä tuliko tästä Santorinipläjäyksestä niin informatiivinen kuin alunperin ajattelin, mutta kommenttiboxi on auki kysymyksiä varten.