Uudet pinnat
Vihdoin ne ovat täällä, eli kuvat sekä lyhyt kertomus uudistuneesta kylpyhuoneestamme. Pientä Hiukan säätöä ja sähellystä vaati, että sain napattua edes jokseenkin järkeviä otoksia suljetusta tilasta. Laajakuvalinssiä kun en omista… Puhumattakaan hikipisaroista joita nousi lattialämmityksen ja saunan jälkilämmöstä.
Mutta aloitataan ihan alusta. Miksi remontoimme?
Jo asuntoa ostaessamme totesimme, että kylpyhuone ja sauna eivät näytä meiltä. Ne kyllä ajavat asiansa ja toimivat, eli niiden kanssa voi elää. Kuitenkin laatoituksen ysärihenki, tehoiltaan saunan tilaan liian pieni kiuas, väärin asennettu lavuaarin hana (kylmästä tuli kuumaa ja päin vastoin) tökkivät päivittäisessä elämässä. Kävi niin, että lomilla matkustelu vei voiton vähäksi aikaa ja pari vuotta hurahti ihan huomaamatta, kunnes todettiin että jos nyt säästettäisiinkin rahaa remontiin jotta voisimme nauttia arjesta kotona enemmän.
Tammikuussa aloimme etsiä remontille tekijää ja asiat loksahtivatkin niin nopeasti kohdilleen, että helmikuun ekana päivänä projekti lähti käyntiin. Onneksi olimme jo syksyllä käyneet rautakauppoja läpi sillä silmällä, että tiesimme mitä halusimme. Työnjako rempassa meni niin, että me hankimme irtaimiston ja palkkaamamme yritys teki työn. Meillä kun ei taidot riitä laatoitukseen, sähkö- tai putkitöistä puhumattakaan.
Alun perin meillä oli ajatuksena asua kotona remontin ajan ja käydä suihkussa töissä ja sukulaisilla. Hyvin nopeasti totesimme kuitenkin olevan helpompaa elellä evakossa. Molempien vanhemmilla siis majoituttiin vaihtelevasti. Onneksi asuvat samassa kaupungissa. Kotona käytiin tarkastamassa postit, remontin eteneminen ja hakemassa vaihtovaatetusta, vaikka melkein samoilla varusteilla mentiinkin monta viikkoa. Tämän huomasi pyykkiä pestessä – aina samat vaatteet laittoi kuivumaan pyykkinarulle ;-)
Muutamia vastoinkäymisiä toki tuli vastaan, isoimpana stressin aiheuttajana itselle oli perheenjäsenen vakava sairastuminen. Siinä remonttihuolet tulivat kakkosena vasta mieleen. Mutta laattojen saatavuuden kanssa mentiin aika tiukoille. ”Tulee ensi viikolla” on kaupan alalla tuttu, mutta aika väljä ilmaisu sille, ettei laattoja saakaa yli kahteen viikkoon. Lopulta laatat kuitenkin saatiin (tosin ne piti itse noutaa Turusta…) ja remppa pysyi aikataulussa.
Seinälaatoiksi halusimme suhteellisen iso kokoiset, mattapintaiset ja vaakaladonnalla niin että yksi seinä (se jolle asennetaan valkoiset kalusteet) tulisi valkoisella laatalla ja loput mustalla. Myös lattiasta tuli musta. Vaikka mitään lähellä piti tilanteita ei oltukaan koskaan koettu, haluttiin lattiapinnasta mahdollisimman luistamaton ja laataksi valikoitui pienikokoinen antislip. Hieman pelotti, että tulisiko kylpyhuoneesta pimeän oloinen, kun mustaa seinäpinta-alaa täysin mustan lattian lisäksi tulisi niin paljon. Huone on kuitenkin lähestulkoon yhtä valoisa kuin ennenkin. Pieni ikkuna tuli uudistuksen myötä paremmin esiin, (ennen osaksi peilikaapin takana) lisää valoa tulee ledvalaistusta peilistä sekä maitolasisen oven läpikin pääsee valoa käytävältä. Ja tulipa vielä saunan puolellekin pieni lisävalaisin.
Saunan lauteet teettivät hieman puuhaa suunnittelun ja toteutuksen kanssa koska halusimme lattiatason perinteisen alalauteen sijaan. Valitsemamme Harvian pallomallinen kiuas vain sopi tuohon ratkaisuun parhaiten. Hyvä siitä tuli, juuri sellainen kuin olimme ajatelleet. Saunassa vanhat seinäpinnat ja katto saivat ylleen kolmisen kerrosta mustaa laudevahaa ja uuden elämän.
Uuden ja tehoiltaan tilaan sopivan kiukaan parhaita puolia, kivan muotoilun lisäksi, on tuo ajastin. Lenkkeilijä kiittää joka kerta kun pääsee suoriltaan urheilusuorituksen jälkeen rentoutumaan sopivan lämpimään saunaan. Jo siinä on hyvä syy lenkille lähtöön ;-)
Kylppäremonttia kun ei tehdä muutaman vuoden välein, niin päätimme panostaa muutaman satasen enemmän pyttyä ja suihkua valittaessa. Samoilla linjoilla näytti Natakin olevan. Eli luotimme kotimaisiin IDO:n sekä Oraksen tuotteisiin, joiden odotamme kestävän käytössä pitkään sekä varaosia näihin löytyvän vielä vuosikymmenienkin jälkeen, mitä ei voi olettaa ulkomaisten halpismallien kohdalla.
Sadesuihku on osoittautunut juuri niin ihanaksi kuin kuvittelimme, eikä erillistä hanaa ole ollenkaan kaivannut. Vaikka meillä on tilaa suihkunurkassa ihan mukavasti, halusimme silti suihkusetistä siistin ja simppelin. Sellaisen, jossa ei ole erillistä hanaa nököttämässä.
Isoimpia ja arjessa näkyvämpiä muutoksia uusien pintojen lisäksi kylpyhuoneessa oli allaskaapin ja pytyn uudet paikat. Ne siis vaihtoivat päikseen paikkaa. Koska kaikki viemäriputket vaihdettiin joka tapauksessa, pytyn vaatimasta läpimitaltaan isommasta putkesta ei muodostunut ongelmaa. Tavallinen ovi vaihtui samettilasiseksi, jonka saa myös lukittua (vanhassa ovessa kun ei lukkoa ollut…) omaa rauhaa halutessaan. Oven lasi päästää kivasti valoa lävitseen, mutta peittää sen verran ettei toisesta näe kuin äärirajat.
Suihkuhuoneen puolella, saunan tapaan, säilytettiin vanhoja puupintoja ovensuun seinissä sekä katossa. Pyyhekoukut uusittiin ja asennettiin pyyhekuivain näkyvälle paikalle vanhan, piilossa olleen pikkupatterin tilalle. Lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys vaihdettiin sähkövastuksella toimivaan. Ei tarvitse palella suihkun jälkeen kuivatellessa tai muuten vaatteita vaihtaessa.
Ainoastaan pientä harmitusta on tullut eteen purkkien ja purnukoiden säilytyksessä. Ihan kaikkea ei sitten tullutkaan miettineeksi kalustevalintoja tehdessään… Nimittäin allaskaapin vetolaatikkoissa on kyllä paljon tilaa, mutta ei pystysuunnassa. Toistaiseksi ratkaisuna on ollut sijoittaa päivittäisessä käytössä olevat kempparituotteet pieneen koriin lavuaarin päälle, jossa ne ovat suhteellisen siististi esillä sekä helposti saatavilla. Vastaavanlaisessa korissa säilytetään myös wc-paperirullaa, koska mieleistä wc-paperitelinettä ei ole vielä löytynyt.
Että sellainen siitä nyt sitten tuli. Mitäs pidätte?
Eletäänkö siellä remontista haaveillen vai uusista pinnoista nauttien?
Laitetaan tähän vielä huumoripläjäyksenä pari kuvaa vanhasta kylppäristä, ihan vain vertailun vuoksi ;-)
