Mennäänkö puistoon?

Kyllähän nyt kaikki uudistuu. Ensin Pinterest, heti perään Bloglovin’ ja vielä Lily. Kaikki toki parempaan, jopa samaan suuntaan jollen sanoisi. 

Minä en viitsi valittaa viikon huoltokatkoista. Vitsi, luinhan peräti 5 kirjaa, nautin ystävieni seurasta, kävin Linnanmäellä, tein pitkiä lenkkejä, sain päätökseen kaksi kouluprojektia ja olen ollut muutenkin kovin tuottoisa (tähän saattaa toki liittyä sekin, ettei oma tietokoneeni vieläkään suostu yhteistyöhön kanssani, enkä omista toimivaa televisiota). 
Onpa muuten ympärillä upeita tyyppejä tiedättekö! Sitä ajatellen tuo kuvakin yllä. Heräsin jotenkin (jälleen) huomaamaan, miten hirveän inspiroivia, iloisia ja muita tukevia ihmisiä olen onnistunut keräämään ympärilleni. Se on mahtavaa. 

Jotenkin tuntuu, että elämä kohtelee nyt minua ihan silkkihansikkain. Kaikki tuntuu menevän nappiin ja mieli on jatkuvasti kevyt.
Vaan ehkä kyse onkin omasta asenteesta. Ylläolevat lauseet kirjoitettuani mieleeni tuli heti muutama ei niin putkeen mennyt juttu, kuten että ostin uuden fillarin ja sitä varten lastenistuimen. Fillarissa vain on liian leveä tarakka, joka minun täytyy irroittaa, jotta saan istuimen kiinni. Ja koska joudun irroittaa tarakan, täytyy lokasuoja tukea tukiraudalla. Mutta hei, kivaa pikku puuhaa! 

Minkälainen sää ensi viikolla on? Mennäänkö puistoon? Haetaan take away -kahvia ja keinutetaan lapset pyörryksiin! 

PS. En kestä! Kultahattu tuli teattereihin, enkä pääse heti katsomaan sitä! Miten tässä jaksaa ensi viikonloppuun muka odottaa?!