Anna Karenina

(kuva)

Päädyin lauantaina katsomaan Anna Kareninan. 

Olin jo lähes päättänyt mennä katsomaan Piin Elämän, mutta vaihdoin sitten lennossa suunnitelmiani. Onneksi vaihdoinkin. 

Anna Karenina oli ihan upea. Väittäisin enemmän ehkä spektaakkeliksi, kuin tavan elokuvaksi. Siis tosi mahtava elämys. Paitsi että pidin teatterimaisesta toteutuksesta, koin myös koko tunneskaalan elokuvan aikana läpi: milloin olin ihastunut, milloin epätoivoinen. 
Pidin jopa melkein Keira Knightleystäkin, vaikka tavallisesti hän saa lähinä karvani pystyyn. Ja hei Aaron Johnson – tarviiko sanoa mitään? 

Pakko sanoa, että ohjaaja Joe Wright ei taaskaan pettänyt, vaan sitä vastoin vahvistaa asemiaan ehdottomana lempiohjaajanani. 

Upeata. Suosittelen!