Autorata

Tytär sai syntymäpäivälahjaksi mummoltaan pikkuautoja (koska autot on tyttären mielestä maGein juttu ikinä), joten pitihän niille autoille vääntää jonkinlainen rata (ettei niiden autojen tarvii jatkuvasti ajaa pöytäjyrkänteeltä alas). 

Siis tiistaina luennon jälkeen kun tyttären kanssa käyskentelimme parvekkeella päätin käydä läpi ”puunurkkani” (siis kasa erikokoisia lautoja ja palikoita), josta löysinkin kivan pohjan. Koska kunnon maaleja ei ollut, turvauduin vesiväreihin. Lopulta jouduin piirtää ankkoja ja kukkiakin todettuani, että olen niin huono piirtämään, ettei alueista saa oikeasti selvää, mitä ne ovat. 
Sitten vain päällystin kontaktimuovilla (!!! saas nähdä kauan pysyy :D), kun ei ne kukat ja ankat pysyneet paikallaan paperiliimallakaan (eikä muuta ollut). 

Kaiken kaikkiaan radasta ei tullut yhtään niin ruma, kuin odotin. Tai kuinka hassulta se alkujaan näytti, kun olin vasta hahmotellut vesi- ja tiealueet lyijykynällä, haha.