Hei me valvotaan (kaikki yöt)

(kuva)

Tänään väsyttää. Ihan sikana. 

Tyttö yskii vieläkin ja herää pitkin yötä siihen. Ja kun on kurja olo, ei nukahtaminenkaan ole mikään sekunnin tai edes minuutin juttu. Niin että me sitten valvotaan pitkin öitä tyttären huutaessa huonoa happeaan ja minun toistaessa mantraa ”tää on tätä, tää on tätä, tää on tätä”. Tein jopa tyttären huoneen oveen lapun, jossa lukee ”Tää on tätä.”, jotta muistaisin rauhoittua aina ennen huoneeseen astumista ja huutavan lapsen kohtaamista. Koska siis kyllä vaan, ottaahan se valvominen ja huuto päähän, ihan siitä huolimatta, että tietää kuinka kurjaa toisella on. 

Olo on paitsi väsynyt, myös hieman luovuttanut. Ja tylsistynyt, mutta se nyt johtunee ulkona vallitsevasta harmaudesta ja tihkuttavasta lumisateesta. Tiedän jo nyt haluavani ottaa huomenna päiväunet. Ja tänään toki, toivottavasti tytärkin. 

Nyt kuitenkin aamujumppa ja suihku, jos niillä edes vähän piristyisi.