Kiinalaisessa ja terassilla (lasten kanssa)

Käydään tyttären kanssa (tai no ilmankaan) ihan tosi hyvin harvoin yhtään missään ulkona syömässä. Ei tosiaan minkään kotiruokaa sen olla pitää -periaatteen takia, vaan yksinkertaisesti harvemmin tulee mieleen, että pitäisi jossain käydä. 

Muutama viikko takaperin kuitenkin korjattiin tilanne ja piipahdettiin Kirkkonummen keskustan kiinalaisessa ravintolassa (jonka nimestä ei minulla ole mitään muistikuvaa). En edes yritä väittää, ettäkö ruoka olisi ollut jotenkin mainittavan hyvää. Se oli ihan sitä samaa, mitä saa jokaisesta kiinalaisesta ravintolasta. Ei mitenkään ihmeellistä. Sen sijaan ystävien seura oli se juttu. Kuinka mielettömän hyvä fiilis tuli ihan vaan siinä istuessa ja jutellessa ystävän kanssa niitä näitä. Ystävälläkin oli hieman omaa lastani vanhempi tytär mukana ja hekin tulivat hyvin toimeen ja nauttivat silminnähden. 

Jatkettiin ruokailun jälkeen vielä Rosson terassille, missä tytöille ostettiin jäätelöannokset ja me äidit juotiin siiderit. Sää oli ihana ja seura oli ihanaa ja koko elämä tuntui ihanalta. 
 

(Hieno muuten tämä suomalainen alkoholikulttuuri. Juotiin tosiaan ne yhdet siiderit. Seuraavana aamuna oli ystävän sukulainen soittanut, että onkohan ystävällä alkoholiongelma.)

PS. Ylin kuva ei liittyne aiheeseen sen enempää, kuin että käveltiin sinne syömään ja takaisin. Oli kaunista ja ihanan tuttu tie.