Meidän keittiö, jota niin rakastan.

Olen muistaakseni parissakin postauksessa maininnut, kuinka pidän meidän keittiöstä. 

Minä pidän kaikista keittiöistä. Sillä ei ole varsinaista väliä, miltä ne näyttävät. Minä pidän siitä turvallisuudesta, mikä keittiöön liittyy. Melkein kaikki keittiöt ovat samanlaisia ja niistä löytyy samat asiat. Iso osa ihmisistä pitää kupit ja kipot ja aterimet tietyissä paikoissa ja yleisesti ottaen ne löytyy aina ensimmäisestä tai toisesta laatikosta, josta katsoo. Keittiöstä löytyy (yleistäen tietty) aina kahvinkeitin, hella ja pöytä. 
Keittiö on se huone, jossa minä mieluiten aikaani vietän vierasilla ollessa. Juuri siksi, että se on niin tuttu. 

Niin tai näin, mielestäni meidän keittiö on aivan superihana. Tuommoinen vähän romanttinen ja maalaishenkinen, silti kaikin puolin käytännöllinen ja helppo pitää siistinä. Tasot ovat hieman liian punertavat mieleeni, mutta enpä välitä, kauniit nekin ovat. 
Ainoa, mitä vaihtaisin, on tuo lattia. Siis se kerää kaiken mahdollisen lian (lue: lapsi tiputtelee syödessään ruokaa ja se ruoka jättää jälkensä aina niin että joutuu ihan pesemään lattian) ja se kaikki lika näkyy. Se on luonnollisesti raivostuttavaa pienen, juomiaan läikyttelevän tyttären kanssa. Lisäksi värinsä puolesta tietenkin pöly ym. näkyy kovin kivasti. 

Tuosta meidän ihanasta teepannusta pitää ihan erikseen mainita. Eikö ole kaunis? Se on löytö mökiltämme, jossa se vietti monia vuosia (lähemmäs kymmenen) ihan hylättynä ja rasvaisena ja turhana. Niinpä minä vein sen. Pidän erityisesti tuosta linnusta, joka ikään kuin viheltää veden ollessa valmis. 

 

Ps. Totta. En valesiivonnut kuvaa varten. Niin että kuvissa kyllä näkyy oma aamupalapuurolautaseni, ruuvimeisseli (jota joo säilytän keittiönpöydällä. Se on jotenkin kätevin siinä aina hollilla.), patterit vaihtoon menevä palohälytin jne. Suokaa anteeksi ;)