Meidän olohuone

12111323340514_l.jpg

Meidän olohuone. 

Pöydän tuunausta (ja sen pilaamista) onkin nähty jo tässä postauksessa. Myös lintuhäkki asukkaineen on vilahtanut täällä
Nyt päätin avata ovea meidän olohuoneeseen kokonaisuutena (ennen kuin järjestys taas muuttuu, joka toivottavasti on pian tapahtumassa). 

Kuvassa näkyy puolet meidän olohuoneesta. Mitä kuvassa ei näy, on minun tietokonepisteeni ja toisella seinustalla oleva pirttipöytä (joka toki on sekin blogissa vilahtanut). Tuo pirttipöytä minulla on tarkoituksena maalata uudestaan sisustukseen sopivaksi ja sitten esitellä teillekin. 
Mitä tulee näihin patjoihin, jotka meillä on olohuoneessa: minulla on ystäväni sänky lainassa kun oma hajosi (oli jo aikakin. Sänky oli ainakin 15 vuotta vanha, joka on muuttanut kanssani sen 8 kertaa. Eikä sitä ollut tehty kasattavaksi ja koottavaksi näin montaa kertaa) ja patjat odottelevat, kunnes saan ostettua itselleni uuden sängyn. 

Tuonne verhotangon päällä olevalle tilalle minulla on tarkoituksena hankkia jokin kiva sisustustarra. Onhan tuo aika nähty idea, mutta mielestäni todella käyttökelpoinen ja hyvä. Näin ollen todellakin aijon kopioida idean meidänkin kotiin. 

Mattoa meillä ei ole, enkä toistaiseksi moista tahdokaan. Tyttären kanssahan opetellaan pois vaipoista pikkuhiljaa, eikä minulla henkilökohtaisesti ole mitään hinkua jatkuvasti pestä mattoa 😉 Sohvan päällyksissä on tarpeeksi tekemistä. 

Sohva on puolestaan on ystävieni vanha. Onhan tuo jo elämää nähnyt ja paikoitellen tosiaan huomaa, että heidän taloudessaan oli kissa, joka on kivasti jättänyt kynnen jälkiä. Minä ajattelin, että ei tuo haittaa. Että oma tytär on niin pieni, että sohva tulee varmasti kokemaan kaikki mahdolliset tussikokeilut ja maalailut, pissaamiset ja oksentamiset. Sohva kuin sohva, taaperoajan jälkeen se on varmaan pilalla ja joudun ostamaan taas uuden (koska siis joo, saa meillä sohvallakin elää ja olla ihan vapaasti). 
Tytär rakastaa tätä sohvaa. Hän hyppii siinä, piiloutuu tyynyjen taakse ja kiipeilee selkänojalle ”tipahtaen” taas alas. Sitä on mahtava seurata. Itse luonnollisesti rakastan päivän päätteeksi käpertyä tuonne kulmaan hyvän kirjan ja viltin kanssa. 

Televisiota meillä ei ole kuin minun makuuhuoneessani. Minä koen telkkarin jotenkin turhaksi ja ärsyttäväksi, vaikka välillä on toki kiva katsoa ohjelma tai pari (itse seuraan Dancea ja Criminal Mindsia). Aamuisin katsotaan sängyssä piirretyt ja minä heräilen kahvikuppini kanssa. Kerta kaikkiaan minä tarvitsen aamusta sen n. tunnin heräämisaikaa, ja tytär rakastaa peuhata minun sängyssä ja juoda vähän kaakaota/maitoa/syödä aamupalaa. 

Että semmoista. Mentiin jo sivuraiteillekin. 

koti sisustus