Saisiko olla kahvia valkosuklaalla? 

Pari kahvivinkkiä -jutun kommenttiboksissa Janspet heitti mahtavan ajatuksen: 

”Suklaata voisi kokeilla.”

No totta maar! Miten ei tullut omaan mieleen? 
Niin että tänään samalla kun kiroillen suoriuduin Omppuun donitsitreffeille, hain myös levyn suklaata (no kaks, toinen kahvikokeiluun ja toinen syötäväksi). 
 

Ja kyllä vaan! Kahvi muutamalla palalla (2 on minimi, sillä saa edes suklaan pehmeyden, enemmän tarvitsee makuun) valkosuklaata oli mitä mainiointa! Kyllä siinä lumimyrskyt ja omat kiukut unohtui! Se on jännä, miten kahvin sekaan liuotettu suklaa tekee yhdistelmästä ihan erilaisen, kuin se pala suklaata suussa ja kahvihuikkaa päälle. 

Näillä eväillä meni päivä, taidan jatkaa samalla linjalla illankin. 

Ihanat illanjatkot! 

(kuva)

Hyi me oltiin tuolla pihalla. 

Minä kovasti jaksan aina lässyttää, kuinka sää kuin sää on kiva, että ei ole huonoa säätä, vain vääriä varusteita. Kyllä nyt silti väittäisin, että ei ole hyvä sää. 
Rattailla ei kerta kaikkiaan päässyt eteenpäin, kävelyteitä ei ollut aurattu ja lunta tulee joka suunnasta. Kylmähän ei varsinaisesti ollut, paitsi se tuuli. Lapsi huusi koko huiman 100m bussipysäkiltä kotiin saakka (ja siihen kului kauan aikaa!), eikä meidän rapun edessä ollutta pientä mäkeä päässyt omin voimin ylös (halaukset ja syvimmät kiitokset ihanalle naapurille, joka auttoi kantaa rattaat!). Voi jestas. 

Mutta hei jotain hyvää jos huonoakin! Käytiin kaffella ja muffinilla kaverin ja kaverin soman lapsosen kanssa. Kirjastossakin poikettiin hakemassa piirettyjä ja myytti-kirja. Kaupassakin sen verran, ettei nyt tarvitse ainakaan koko loppu viikkoon ehkä ulostautua (paitsi pulkkamäkeen, lupasin tyttärelle). 

Nyt kuitenkin onnellisena kotona ja nokka kohti sohvan nurkkaa kaakomukin kera! 

Pysykää lämpimänä!