Reissu täynnä aivotonta vapautta

Tuntuuko joskus siltä, että pinna alkaa olla kireällä, mieli käy ylikierroksilla ja suoritusmetodi on jämähtänyt päälle? Kiivastahtisen kevään jälkeen minusta tuntui siltä, että kone on jäänyt käyntiin eikä sammu millään. Onneksi viime viikolla oli viiden päivän vapaa ja hulvaton reissu Frankfurtiin tapaamaan vaihdossa olevaa ystävääni. Mitä tämä aivoton vapaus sitten käytännössä tarkoitti?

1) Ei ollut olemassa hyvää tai huonoa huumoria. Oli vaan vatsalihaksia kipristävää naurua, paljon ja päivittäin.

2) Sai syödä ihan mitä huvittaa ihan milloin huvittaa. Käytännössä siis syötiin pastaa, patonkia, makkaraa, juustoja, suklaata, keksejä, karkkia ja pähkinöitä vaikka heti aamupalaksi! Pientä turvotustahan se aiheutti mutta hei, löysät paidat on keksitty 😉

3) Sai juoda mitä huvittaa ja kuinka paljon huvittaa. Pääsääntöisesti nautittiin muutamat lasilliset (halpaa) viiniä iltaisin, mutta yhtenä iltana juhlinta lähti hieman käsistä ja meno muuttui sanoisinko hyvällä tavalla kreisiksi.

4) Ei tarvinut kuunnella herätyskellon pirinää, vaan oli ihan ok nukkua reilu 11 tuntia. Paitsi tietysti silloin, kun piti ehtiä koneeseen.

5) Shoppailtiin ajattelematta paljonko rahaa kuluu tai tarvinko tätä nyt ihan todella. Kaltaiselleni harkitsevalle kitupiikille tämä oli varsin vapauttava kokemus. Eikä sitä rahaakaan niin paljon lopulta mennyt, vaan tein hyviä löytöjä.

6) Ei ollut tarkkoja aikatauluja tai suunnitelmia. Tehtiin sitä, mikä sattui huvittamaan. Frankfurt oli tällaiseen oikein hyvä kaupunki, koska pakollisia nähtävyyksiä ei juurikaan ole.

7) Oli ihanaa matkaseuraa. Oli roppakaupalla pitkiä keskusteluja. Oli uusia hauskoja tuttavuuksia.

Oli ikimuistoinen reissu!