Yksivuotislöpinää

Olen kirjoittanut tätä blogia jo vuoden, välillä vähän enemmän ja välillä vähemmän, mutta aina silti säännöllisen harvoin. Toisaalta minulla ei aikakaan riittäisi kirjoitella niin usein kuin monet seuraamani bloggaajat kirjoittavat. Joskus on kuitenkin hauska saada näpytellä erilaisia tarinoita tänne ja ihmetellä, kun joku niitä jopa lukee! Toivottavasti olen viihdyttänyt jotakuta joskus.

Alunperin minun piti kirjoittaa rajatummin, mutta lopulta olen kirjoitellut vähän kaikesta, mitä mieleen tulee, enkä vain elämän pienistä iloista tai tyhmistä mokistani. Ehkä jonain päivänä perustan oikean blogin, jolla on oikea teema ja suhteellisen säännöllinen julkaisurytmi ja hirmuinen määrä lukijoita. Tämä varmaan sitten, kun joko a) olen eläkkeellä b) olen työtön tai c) olen lopettanut kaikki muut ihanat harrastukseni sekä uusien harrastusten jatkuvan ideoinnin. No, vakavasti ottaen, aion jatkaa tätäkin hauskaa bloggailuharrastusta niin kauan, kun se minua jaksaa viihdyttää.

Kulunut vuosi on ollut varmaan elämäni paras, olen ollut terve, saanut nauttia matkustelusta, lomasta, ihanista ihmisistä ja kiinnostavista opinnoista. Olen saanut haastaa itseni, onnistua, epäonnistuakin, oppia siitä ja kehittyä ihmisenä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, kohti uusia haasteita ja ilonaiheita.

Tänään olen superiloinen lähestyvästä keväästä ja auringonpaisteesta, olenhan ihminen, joka imee valosta voimaa.

Tämän viime kesäisen, mukavia muistoja mieleen tuovan kuvan myötä totean, että ei muuta kuin energisesti eteenpäin!