Kauneus

Ehkä maailman hämmentävin asia.

Silmät. En ole koskaan nähnyt rumia silmiä – pelottavia, surullisia, iloisia, pettyneitä ja kaikkia niiden väliltä kyllä, mutta en rumia. Silmät on aina kauniita.

Hymy. Mikään ei ole yhtä kaunista, kun se että joku hymyilee. Vauvan hymy, hampaattoman vanhuksen hymy, komean miehen tai epävarman teinin hymy. Voi, kun ihmiset hymyilisivät vielä enemmän. Tulin hyvälle tuulelle jo pelkästään siitä, kun ajattelin ihmisten hymyilevän. 

Ympäristö. Oikeesti. Välillä hämmennyn bussipysäkillä seisoessani siitä, miten kaunista ympärillä on. Harmaassa sateisessa syyspäivässäkin on oikeesti kauniita juttuja – ne pitää vaan huomata. 

Musiikki. Puhe. Hiljaisuus. Nauru.

Kosketus.

Ystävyys.

Apu.

Ja sitten se tärkein.

Sinä oot kaunis – pidä se mielessä. Nyt illalla, kun uni ei tule. Aamulla, kun hiukset ei mene niin kuin haluaisit. Päivällä, kun joku katsoo sua. Ja sillon kun tuntuu, että kaikki on paskaa. Sinä oot kaunis silloinkin.