Reseptivinkki: Kinuskikissan Suklaaputouskakku

Vietettiin eilen syyskauden päätöstä, pikkujouluja sekä muutaman tytön läksiäisiä meillä kotona. Meidän Aurum-joukkueen tytöt olivat kovasti toivoneet, että voitaisiin viettää tämän vuoden pikkujoulut mun ja Inkan luona. Se oli heille selkeästi todella iso juttu, varmasti extra iso juttu niille, jotka eivät vielä meille olleet päässeet. Ei kovin monella nimittäin valmentajat asu saman katon alla, ainakaan tietääkseni.

Päätettiin toteuttaa pikkujoulut mahdollisimman hyvin tyttöjen omien toiveiden mukaisesti. Heiltä löytyikin yhtä sun toista ideaa, mutta kaikilta tuli ruokien suhteen vahva toive siitä, että minä leipoisin jonkun kakun. Makeaa sen pitäisi olla ja moni toivoi myös suklaista. Toiveet otettiin huomioon ja tässä lopputulos: Kinuskikissan Suklaaputouskakku.

Huomasi kyllä tuota kakkua tehdessä, että taidot oli hieman päässeet ruostumaan. Myönnettäköön, että varsinkin kananmunien erottelu oli melko tuskaista. Harmittaa oikeastaan tuo taitojen ruostuminen, pitäisi varmaan alkaa tekemään aamumunakkaat niin että aina erottelee valkuaisen ja keltuaisen toisistaan. Pysyisi näin taito yllä paremmin.

Resepti löytyy tosiaan tuosta ylhäällä olevasta linkistä. Monista resepteistä olen melko skeptinen, varsinkin kun meidän uuni omaa aivan oman tahtonsa. Kakkujen paistaminen on yhtä arpapeliä sen kanssa. Tällä reseptillä sekä Kinuskikissan vinkeillä ja ehkä hieman myös, sillä omalla opiskelutaustalla, tästä kakusta tuli kuin tulikin oikein mallikappale! Uskallan myöntää, että pientä ylpeydentunnetta tässä alkoi tulla ilmoille…

Ehdottomasti testattavan arvoinen resepti, varsinkin makean ystäville. Meillä tämä ei joulupöytään tänä vuonna ainakaan pääse, mutta hyvin jollekin synttäreille sopisi aivan loistavasti. Itse ehkä reseptiä muokkaisin niin, ettei se aivan noin makea olisi. Tykkään enemmän sellaisista kakuista/herkuista, joissa yhdistyy makeuden lisäksi kirpeys tai suolaisuus. Olen siis todellakin ”ranskisten dippaus pehmikseen” -fani.