190 cm lämpöä

Kolme Tallinnasta ostettua lankavyyhtiä ovat muuttuneet kaulahuiviksi. Eikä se vienyt kuin pari junamatkaa ja muutaman illan telkkarin edessä. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Huivin murretun keltainen väri on ihanan pirteä, mutta silti sopivan hillitty ja se sopii täydellisesti maastonvihreän takkini kanssa. Neuloksen keksin omasta päästä, se menee suunnilleen näin:

Luo 40 silmukkaa. Neulo 11 helmineuletta, 2 nurjaa, 6 oikeaa (1. palmikko), 2 nurjaa, 6 oikeaa (2. palmikko), 2 nurjaa, 11 helmineuletta. Palmikot kaartuvat aina joka kuudennella kerroksella sisäänpäin. Yhteishyvän sivuilta löytyy hyvä palmikko-ohje, mistä voi katsoa mallia.

Vielä jäljelle jäi yksi lankakerä. Katsotaan, josko siitä saisi pipon huiville kaveriksi.

Huomasin muuten, että tämä neulomishomma on lähtenyt ihan käsistä. Tarkoitukseni oli kyllä postata kaikesta muustakin, mutta minkäs teet. Se on tämä syksy. Nyt lupaan, että seuraavassa postaukseen ei hiiskutakaan langoista tai puikoista, vaan pääosaan pääsevät vanha nahkatakki ja askartelumaalit.

Ihanaa keskiviikkoa!