Fraiser Island

 ”Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee.” -Demokritos 

Täällä suunnistetaan kohti pohjoista ennen kuin kaupunkielämä taas kutsuu. Alkuviikosta stoppina oli Frasier Island. 

Fraser Island matkakohteena ylitti kaikki odotukseni ja siitä tulee varmasti paikka, jota jatkossa suosittelen kaikille Australiassa matkustaville. Jos saari ei kuulosta tutulta on kyseessä siis maailman suurin hiekkasaari ja yksi Unescon maailmanperintökohteista. Saarella on mahdollista tutustua sen ainutlaatuiseen luontoon. Paikka toimii todellisena irtiottona arjesta, koska siellä ei ole vakituista asutusta, eikä toimivaa verkkoa. 

Helpoin tapa lähteä saarelle on osallistua järjestetylle retkelle. Esimerkiksi Pippies beach house järjestää retkiä, jotka kestävät kolme päivää ja kaksi yötä. Retkellä nukutaan teltoissa ja liikutaan paikasta toiseen jeepeillä, mutta yritys on panostanut telttakylään niin paljon, että oikeasti retkeily on hyvin helpotettu versio oikeasta telttailusta. 

Retkiryhmillä on saarella aina mukana yksi opas. Meillä kävi loistava tuuri sekä oppaan, että muiden ryhmäläisten suhteen, koska kaikki osoittautuivat huippu tyypeiksi. Suomalainen pessimisti ehkä hymähti hieman epäuskoisena, kun opas ilmoitti retken alussa, että pian saapuisimme paratiisiin, mutta nähtyäni kilpikonnat, delfiinit, dingot, loputtomiin jatkuvat hiekkarannat, vesialtaat, sademetsän ja paratiisin käärmeen, olin aivan valmis allekirjoittamaan, että paratiisiin olimme todella saapuneet. 

Yöllä ihailtiin pienellä porukalla, miten kuu nousi taivaalle meren takaa ja tähdet tuikki kilpaa, kun mitään muita valoja ei ollut. Juotiin halpaa viiniä ja kuunneltiin, miten britit väitteli politiikasta. Päivisin kierrettiin nähtävyyksiä ja laskettiin kumirenkailla alas putouksista. 

Paratiisissa voi pitää hauskaa, mutta tietyt jutut on hyvä muistaa. Meressä uiminen on syystä kielletty haiden, meduusojen ja aaltojen takia. Jos oma henki ei niin paljon kiinnosta, niin pyytäisin ajattelemaan oppaita. Ei ollut mitään helppoa kuultavaa, kuunnella tarinoita oman oppaan työkavereista, jotka olivat menettäneet oman työkykynsä, koska jotkut olivat hölmöilleet retkillä. Saarelle lähtiessä valitsisin myös seuraavalla kerralla sellaisen yrityksen, joka todella kunnioittaa saarta ja asiakkaitaan, koska se millainen yritys on kyseessä,  vaikuttaa paljon siihen, millaisen kokemuksen saarelta saa. 

-Sara