Vauvakino

Jo Aleksin vauva-aikana kuulin tästä ”vauvakino”-nimisestä jutusta, en vaan koskaan saanu aikaseksi osallistua siihen. Yhtenä päivänä oltiin Ossin ja Aleksin kanssa pyörimässä keskustassa, vailla tekemistä ja Ossille tuli mieleen että koskas se vauvakino on, no tottakai se oli ollut juuri sinä päivänä ja hetki sitten loppunut… Sitten Aleksi kasvoi jo isoksi ja asia katosi mielestäkin.
20180813_103140.jpg

Kunnes koitti viime heinäkuu ja Mamma Mian kakkososa oli tulossa ensi-iltaan. Se ykkösosa on ihan heittämällä mun lempparielokuva, hoilaan kaikki laulut mukana ja oon nähny sen monta kertaa. Ehdottomasti halusin siis nähdä kakkososanki, nyt vaan tän tissitakiaisen kanssa se ei ollu kauheen mahdollista painella leffaan ja jättää se kotiin huutaan ilman tissiä, ainakin silloin olin sitä mieltä. Sitten muistin taas vauvakinon ja aattelin katsoa koska on seuraava ja mikä leffa sieltä tulee. 13.8. näytti olevan seuraava ja leffana juurikin tuo Mamma Mian kakkososa! Noni, sinne siis! Kaiken lisäksi Aleksilla alkoi tänään taas päivähoito, niin täähän sopi paremmin ku nenä päähän. Tosin mun nenä on niin kamala et se ei sovi mihinkään.

Ostin liput vihdoin viime viikolla ja tänään sitten vietiin ensin Aleksi hoitoon ja hyppäsin vaunujen kanssa bussiin ja keskustaan. Bussissa tosin mietin että mitähän teen keskustassa näin ajoissa kun kaupatkaan ei oo auki ja leffan alkuun on vielä 3 tuntia…

20180813_121055.jpg

Kävin sitte vähän shoppailemassa pojille vaatetusta ja syömässä sekä hommaamassa leffakarkit. Olin olevinaan hyvissä ajoin leffateatterin edessä, mutta siellä olikin jo ihan hervoton määrä äiti- ja isi-ihmisiä vaunuineen ja kantoreppuineen. Puskettiin sisään ja vaunut parkkeerattiin salin ulkopuolelle, otin Oliverin syliin ja tungin kamat hoitolaukkuun ja sen olalle. Monella oli mukana kaukalo missä vauva oli ))helppo pitää, mutta koska kuljin bussilla ja oltiin reissussa useampi tunti niin en viittinyt kopassa Oliveria kuljettaa koko aikaa. Ennen saliin menoa jaettiin Polarn o. Pyretin mainoslehtisiä jossa oli alekoodi sisällä, kuulemma jossain näytöksissä jaetaan tuotelahjoja mutta tuolla ei ainakaan ollut. Tai sitten niitä sai vasta ihan lopussa ku olin jo painellu pois salista…

Ennen leffaa ei tullut yhtäkään mainosta (hurraa!), valot olivat hämärästi päällä niinkuin aina juuri ennenkuin leffa alkaa ja äänenvoimakkuus oli kivalla tasolla. Mun mielestä normaaleissaki elokuvanäytöksissä sais ne äänet olla tolla tasolla, nykyään ne on niin kovalla että korvia koskee. Kun oltiin esim The Revenantia ja Fast & Furious 7 katsomassa niin jouduin tosi monta kertaa tunkemaan sormet korviin kun oikeesti sattui. Siksi ei olla enää vuosiin tykätty kauheesti käydä leffoissa vaikka ennen käytiin suht useinki.

Noita näytöksiä ei myydä koskaan täyteen, eli siellä oli vapaita penkkejä joihin sai laittaa laukkuja tai vaikka beibin kaukaloon nukkumaan. Miä menin istumaan tokaan riviin ihan reunaan oven viereen ni siitä sai helposti syöksyttyä leffan loputtua ulos ja jos olis hätä tullu ni olis äkkiä päässy karkuun.

Oliver jutteli vierustoverin kanssa, siinä istu isänsä kanssa muutaman viikon nuorempi poika, leikki leluillaan, söi kolme tissillistä, känis vähäsen ja nukahti ku leffasta oli alle puol tuntia jäljellä. Eli hyvin siis meni, koko aika oli mun sylissä tosiaan.

20180813_140508.jpg

Leffa itessään oli aivan loistava, ykkösosaa ei tietenkään voi mikään voittaa mutta lähes yhtä hyvä. Pari juoneen liittyvää asiaa ärsytti koska erosivat ykkösosan juonesta, mutta se oli pieni miinus. Lauluista osa oli samoja kuin ykkösessä mutta suurin osa oli uusia, tai no ”uusia ja uusia”… Ostan ehdottomasti kun tulee kauppoihin ja suosittelen kaikille ketkä tykkäsivät ykkösosasta ja muutenki tän tyylisistä elokuvista!

20180813_160634.jpg

Loppuun vielä kuva yksistä ostoksista, löysin Zarasta pojille yltiösöpöt samistelupaidat <3

perhe lapset leffat-ja-sarjat

Soseita ja kesäjuttuja

Oliver on jo yli 4 kuukautta! Ollaan aloitettu siis jo kiinteiden maistelut ja hyvin on mennyt. Oliver on tähän päivään mennessä syönyt jo bataattia, porkkanaa, perunaa, päärynää ja luumua, huomenna aattelin ottaa kukkakaalin kokeiluun. Päärynä on ihan lempparijuttu nyt, muut ei oo olleet niin suuria hittejä. Iltapäivisin on ruvennu oikein huomaamaan miten tää haluaa päästä syömään ruokaa, eikä mitään pelkkää maitoa, sen ilme on aina riemastunu ku näkee että otan ton sen lautasen mistä syötän aina jääpala-annokset. Sit jos siellä ei ookaan päärynää niin ilmeestä näkee selkeesti et herralle tuli huijattu olo, hahaha!

20180721_184922.jpg

20180723_165954.jpg

20180723_181312.jpg

20180727_085800.jpg

Isoveli auttoi porkkanoiden keittelyssä <320180724_122147.jpg

Oliver ei vieläkään käänny kumpaankaan suuntaan, mutta yritystä on ihan mukavasti, hyvin pääsee kyljelleen ja saa jalatkin jo menemään yli kun yrittää selältä mahalleen, mutta kädet ja muu yläkroppa ei vielä tajua miten päästä yli. Kaikki aikanaan, eihän tässä oo mihinkään kiire, vaikka vähän ihmettelin kun tässä iässä Aleksi pyöri jo molempiin suuntiin. Oliver rullailee kuitenkin akselinsa ympäri ihan sujuvasti eikä aina tiedä miten päin se yrittää olla.

20180723_141731.jpg

Vaihdettiin vaunuihin tuo ratasosa kopan tilalle, hyvin olis vielä kyllä mahtunut sinne mutta kun sitä rupes selkeesti nyppimään pelkästään makuultaan olo, niin nyt pääsee aina välillä puoli-istuvaan asentoon tossa että pääsee katselemaan maisemia ja jaksaa olla siellä vaunuissa paremmin. 20180717_104754.jpg

Käytiin Kotkassa meripäivillä, oli kiva huomata että Lasten Meripäivät oli taas vanhassa tutussa Pekkasen koulussa ja kaiken lisäksi ilmaiset, mun muistin mukaan ne liput oli tosi kalliit silloin sata vuotta sitten. Ilmaistapahtumaksi siellä oli kuitenki tosi kivasti tekemistä. Tuli nostalginen olo kun Ossi ja Aleksi rakenteli puumiekkaa ja -venettä, kun meidän iskä ja mun veli varsinki vuositolkulla oli samoja juttuja nikkaroimassa.20180728_140403.jpg

Aleksi sai myös dinosaurus-”tatuoinnin” ja sai valita ite väritkin, tosin toi nyt noilla väreillä näyttää erehdyttävästi kirahvilta, joksi sitä useempikin luuli…20180728_151744.jpg

Mun meripäiväperinteisiin kuuluu joka vuosi syödä vähintään yksi ”kinkkikojunuudelit”-annos ja aina samasta kojusta, joskus niitä on ollut kahdessa eri kojussa. Nyt Aleksiki sai herkkuaan nuudeleita. Toinen perinne on ollut churron syönti, mutta mun sydän vuoti verta ku en nähnyt sitä kojua yhtään missään. Oon vieläkin asiasta käärmeissäni ja nyt jos joku sanoo että ”olihan se sielläjasiellä” ni oikeesti varmaan huudan ääneen. Pitää ehkä opetella ite tekemään niitä…20180728_163414.jpg

20180728_175418.jpg

Meripäiviltä kun lähdettiin, niin koukattiin Heurekan kautta. En oo käyny siellä vuosikausiin mutta silti muistin muutamat jutut sieltä ja oli ihan kivaa, siellä sai painaa omista silueteista kolikot ja painettiin Ossista ja pojsta, otin mieluummin Oliverista ku omasta pärstästäni, näihin kun tarvi käyttää rannekkeita. Tosi kiva idea!20180729_154435.jpg

Ollaan useempaan kertaan käyty Särkänniemessä, Aleksi pyörii muutamassa laitteessa mihin pääsee vielä tämän kesän ilmaiseksi, ensi kesänä pitääkin ostaa jo ranneke. Silloin on toivon mukaan myös niin pitkä että pääsee vähän muihinkin laitteisiin, eli siis yli metrin ainakin. Possujuna on kuitenkin nyt ollut ihan paras juttu.20180801_124524.jpg

Käytiin myös mun ystävän ja sen poikien kanssa Sastamalassa Herra Hakkaraisen talossa, Aleksilla oli tosi kivaa siellä, vähän vaan harmitti kun se on vielä niin pieni ettei oikein saanut ajettua semmosia polkuautoja ite niin mun piti sit muutaman kerran mennä työntelemään sitä sinne radalle ja Oliverin kantelu siellä sisällä kävi haban päälle. Ensi vuonna voitaisiin mennä uusiksi kun rääpälekin jo kävelee.

20180725_154809.jpg

Häihinkin päästiin tänä kesänä, Ossin entinen työkaveri meni naimisiin niin pistettiin koko poppoo ykköset ylle ja mentiin juhlimaan. Ei vaan päästy Ossin kanssa yhtään tanssimaan, koska Oliver ei viihtynyt _yhtään_ yksinään ja bändin musiikki soi niin kovaa tanssilattian vieressä ettei viitsinyt Oliveria tuoda siihen pelästymään. Ossi jäi sinne yömyöhälle, vahingossa vielä myöhäisempään bussiin vaikka varasi aikaisempaan itelleen paikan, kun me lähdettiin poikien kanssa kotiin nukkumaan.

20180714_150350.jpg

Maanantaina Aleksi menee takaisin perhepäivähoitajalle ja saa leikkiä kavereiden kanssa ja mun hermot tuulettuu edes hippusen kun on vaan yksi roikkuja mukana, rupean käymään aina hoitoonviennin jälkeen lenkillä ja vähän otan taas muutenkin niskasta kiinni jumppailujen kanssa. Varasin itelleni paikan työväenopiston äiti-vauva-joogaan ja sinne tulee myös toinen facebookin mammaryhmäläinen, niin kivaa kun saa tutun kanssa ruveta käymään edes kerran viikossa jossain jumpassa!

 

suhteet ystavat-ja-perhe lapset