Pöhöhö

Tänään alkoi rv 17(+0)! Aika jännää tavallaan, kolme viikkoa ni on jo rv 20 ja oikeestaan puoliväli. Toisaalta tää aika liukuu aika sutjakkaasti ja masu kasvaa ainaki omasta mielestäni suht söpösti, tosin en vieläkään oo päässyt tosta pömppöhyppyristä eroon, ja taas toisaalta tää aika ei kulu mihinkään. Rakenneultraan on vielä ihan tajuttoman pitkä aika ja unettomuus on ruvennu taas vaivaamaan. Ainahan miä oon ollu huono nukkumaan, mutta viime yökin esimerkiksi oli taas sellasta taistoa että alta pois. Mikään asento ei ollut hyvä, takaraivoa rupes puuduttaan ja sattumaan tyynyllä makaaminen(?!?!?!?), liian kuuma. liian kylmä, liian valosaa, liian pehmeetä, Ossin jalkakarvat kutitti mun polvea tai jotain vastaavaa ja muutenkin joka paikkaa kutitti. Ärsyttävää.

Toisena puolena tosta unettomuudesta oon saanu jonkun ihmeen pelkotilan tulevaisuutta ajatellen. Miä siis oikeesti herään ihan joka asiaan, paitsi ehkä parin vuoden aikana oon osannu nukkua vähä paremmin sentäs, kerran en ees heränny ku Ossi kömpi vessaan mun vierestä! Niin nyt oon ruvennu pelkäämään että mitäs jos oonki jostain syystä niin uppotukkiunessa, etten herää siihen kun Papu kiljuu kurkku suorana maitoa meiän vieressä? Tuskin moista ihmettä tulee tapahtumaan mut jotenki viime öiset ”mikä on elämän tarkoitus, mitä on avaruuden tuolla puolen?” -tyyppiset aivoitukset sai minut ajatteleen tollastakin.

Siinä pari pöhökuvaa tältä päivältä 🙂

Tänään vietetään myös Facebookissa ”Minäkin olen Lenni”-päivää. Itehän pukeudun siis pinkkiin paitaan ja koska ”pojatkaan ei meikkaa, miks tyttöjen täytyy”-asenteella en jaksa sutata naamaani mitään muuta ku rasvoja. Eipä sillä, ilman totakin erityistä päivää olisin silti ollu ihan samannäköinen mutta mennään hengessä mukana. Olen Lennin vanhempien, kuten monien muidenkin, kanssa samalla linjalla että pukekoot lapsi mistä itse tykkää. Joku raja sentäs ettei rikkinäisissä pöksyissä ja t-paita väärinpäin lähdetä esimerkiksi juhliin, mutta kuitenkin. Kyllä miäkin pidän tiettyyn pisteeseen asti sukupuolijaottelusta värien, vaatteiden ja tavaroiden osalta, mutta jos mulle tulee poika ja se haluaa pukeutua pinkkiin paitaan ja joskus kokeilla mekkoa niin siitä vaan. Meistä on Teemun kanssa kuvia kun mulla on päällä pinkki rimpsumekko ja Teemulla prikulleen samanlainen valkoinen (molemmat kyllä ihan mun mekkoja) ja harvinaisen normaali heteromies siitäkin silti kasvoi. Ossin kanssa vaihdellaan joskus vaatteita hupimielessä, se pukeutuu mun alusvaatteisiin tai mihin vaan naurattaakseen minuu ja miä käytän öisin sen rikkinäisiä boksereita yöpuvunhousuina sekä joskus heilun joissain sen vaatteissa taas naurattaakseni sitä, eikä siinäkään oo mitään vikaa. Tavallaan ymmärrän niitä vanhempia, jotka haluaa ehdottomasti lastensa pukeutuvan ”niin kuin kuuluu”, mutta sitten näitä lapsille pukeutumisesta tai hiustyylistä vittuilevia aikuisia en tosiaan tajua enkä tuu ikinä tajuamaan. AIKUISET IHMISET HÄVETKÄÄ. Ei mulla muuta.

Miä ja sipsit. Tai no nykyää mikä vaan hyvä ruoka.