Ensimmäinen päivä hoidossa

Tänään se koitti, se päivä mitä varmaan suurin osa äideistä pelkää, lapsen eka hoitopäivä. Onhan Aleksi nyt ollut ennenki hoidossa ja kerran koko yönki kummeilla kylässä, mut silti tää on eri asia viedä ihan vieraalle hoitoon viralliseen hoitopaikkaan.20170109_073301.jpg

Aamulla mun kello soi 6:45 ja koomailin itteni ylös ja laitoin vaatteet päälle ja muuten valmiiks ja sit menin herätteleen umpiunessa olevaa Aleksia. Hetken päästä se jo mönki iloisena ylös ja vaatteidenvaihdon ja hampipesujen jälkee paineltiin alakertaan ja aika pian ulkovaatteiden pukemiseen. Vähän ukkeli ehkä ihmetteli et mihin me nyt tähä aikaa aamusta mennään mut ei nyt pahemmin. Oltiin hoitopaikalla vähän ennen kaheksaa ja ihan hyvin löydettii perille.

Aleksi pääs heti aamupalapöytään ja juteltiin siinä ummet ja lammet samalla hoitajan kanssa, kerroin Aleksin tavoista ja osaamisista. Sen jälkeen lapset vietiin pihalle ja hetken päästä miä hiippailinki jo autolle ja töihin, ku vilkutin Aleksille ja sanoin hei hei niin sen ilme valahti mut ei jääny edes itkemään vaan vähäsen narisi ni hoitaja nappas syliin ja vei tutkimaan palloa. Töissä sain perään viestiä että hyvin menee, ei itke eikä vierasta mitään.

20170109_073321.jpg

Töistä pääsinki jo tosi nopeasti pois ja tulin kaupan kautta kotiin ja järkytin itteniki sillä että siivosin ja jopa pesin lattiat! Kauankohan moisesta ihmeestä on… Puoli kolmen pintaan menin hakemaan Aleksia kotiin ja siellä se konttaili eteisessä, tuli iloisena pusimaan ja halimaan hetkeksi, kunnes jo paineliki takasin leikkihuoneeseen ja jätti minut eteiseen.

Oli menny tosi hyvin, oli syöny hyvin ja ei ollu tosiaan vierastanu mitään, isolta koiraltaki oli saanu pusuja eikä ollu milläskään. Äiti on ylpeä <3 huomenna taas uudestaan ja katotaan sujuuko yhtä hyvin ku eka päivä. Nyt loppupäivä halitaan kotona.

perhe lapset vanhemmuus