Vaunupohdintaa

Kuinkahan monta lastenvaunumerkkiä ja -mallia maailmasta löytyisi jos oikeesti rupeais kunnolla tutkimaan? Varmaan joku tsiljoona ainakin. Miä oon nyt tässä jonkin aikaa jo hirveesti tutkinu ja katellu eri malleja, että tietäisi sitten oikean ajan tullessa että millaiset sitä sitten ostaisi. Alunperin ajattelin että eiköhän me vaan osteta tori.fi:stä jotkut kivannäköiset käytetyt halvalla, mutta sitten uusien vaunujen osto rupesi kuitenkin kiinnostamaan sillä käytetyt on aina käytetyt. En väitä etteikö varsin hyviä saa käytettynä, mutta jotenkin sitä vaan haluaisi ekalle lapselleen (ja tottakai muillekin) sitä mahdollisimman parasta. 

Moni mun kavereista liputtaa Emmaljungien nimeen ja uskonkin että ne on varmaan ihan superlaatua, mutta niin on kyllä hintakin. Tähän elämänvaiheeseen vaan ei kyllä ole varaa ostella tosta noin vaan mitään tonnin vaunuja, edes isovanhempien avustuksella. Enkä nää siinä mitään järkeäkään, sillä hyviä ja uusia vaunuja saa paljon halvemmalla ja sen ”ylijäävän” rahamäärän voi käyttää johonkin muuhun tarpeelliseen. Toki jos joku on ehdottomasti sitä mieltä et pitää olla ne kalleimmat ja on siihen varaa ni go for it.

Me saadaan Ossin äitiltä hyväkuntoiset matkarattaat, mutta haluaisin silti kuitenkin yhdistelmävaunut. Rattaita voi sitten kanniskella mukana reissuilla mutta vaunujen kanssa rullailla kotipuolessa. Törmäsin eilen netissä yhteen vaunumalliin eli Preecon Kunertvaunuihin. Hinta on mun mielestä tosi hyvä ja setti on äärettömän monipuolinen hintaansa nähden. Alla kuvaa setistä ja tietoja kuuluvista osista.

Kunert Lastenrattaat ja turvaistuin

 

Aika ison lisäpaukun hintaan tosin tekee jos haluaa turvakaukaloon isofix-telakan mukaan, se kallistuu kertaheitolla 130€. Siksipä veikkaankin että jätetään koko telakka ostamatta ja kiinnitetään kaukalo turvavöillä. Koska kaukalon arvo on 60€, en näe mitään järkeä sijoittaa yli kaksinkertaista summaa telakkaan, joka ei edes ole täysin välttämätön kapistus, joskin varmasti käytännöllinen. Vauvat ovat selvinneet hengissä tähänkin asti ilman telakoita, niin miksei meidänkin napero selviäisi?

Alla kuvaa myös valtavasta värivalikoimasta. Ison osan ohitan muitta mutkitta, mutta on myös monta mitkä kelpuuttaisin samantien. Nyt vain sitä kärsimätöntä oottelua reilu 3 viikkoa jotta saataisiin tietää sukupuoli ja osattaisiin ostaa sopivan väriset vaunut. Kaiken järjen mukaanhan kannattaisi ostaa jotkut neutraalin väriset, jotka menisi molemmilla ja seuraavilla lapsilla, mutta mun mielestä se on vähän tylsä ajatus ja haluan sitä sinistä tai punaista/pinkkiä siihen mukaan. Ossi tykästyi numeroon 12, sillä sen nyrkkeilykamatkin on musta-puna(-valko)ista. Se väri nyt tosin menis kyllä pojallekin jos ensimmäinen on tyttö. Mutta se onneksi keritään vielä miettiä, oon vaan iloinen että oon jo lähes varmasti saanu päätettyä että haluan tälläiset vaunut niin saa mielenrauhan siltä osin. 

index.php?controller=attachment&id_attachment=27Ps TÄLLÄ sivulla onkin näköjään jopa vielä enemmän värivaihtoehtoja tälle vaunumerkille!

Meinasin kokeilla olla tänään reipas ja uskaltautua taas käymään salilla. Veikkaan että kuolen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana vaikka varovaisesti poljeskelisin vain crosstrainerilla, mutta koska mun liikkuminen on tipahtanu lähelle nollaa niin kunto katosi samantien kun lopetti siellä käymisen. Vetoan kuitenkin monen viikon äärimmäiseen pahaan oloon ja oksentamiseen, etten oo jaksanut tehdä juuri mitään. Muutaman kerran lenkkeillyt, siinä se oikeastaan onkin. Koska salijäsenyyden jäädyttäminen menisi turhaksi säätämiseksi, päätin pitää jäsenyyden voimassa ainakin sinne asti etten missään nimessä pysty enää tekemään mitään salilla ja koska se on kuitenkin vain 18€/kk, niin se ei tee suurta lovea lompakkoon vaikka kävisinkin vain pari hassua kertaa kuussa siellä.

Best Workout Clothes for Pregnancy - the best sports bras, workout support, and maternity active wear available for expecting moms and nursing moms!

Työ ja raha Sisustus Raskaus ja synnytys Raha

Pöhöhö

Tänään alkoi rv 17(+0)! Aika jännää tavallaan, kolme viikkoa ni on jo rv 20 ja oikeestaan puoliväli. Toisaalta tää aika liukuu aika sutjakkaasti ja masu kasvaa ainaki omasta mielestäni suht söpösti, tosin en vieläkään oo päässyt tosta pömppöhyppyristä eroon, ja taas toisaalta tää aika ei kulu mihinkään. Rakenneultraan on vielä ihan tajuttoman pitkä aika ja unettomuus on ruvennu taas vaivaamaan. Ainahan miä oon ollu huono nukkumaan, mutta viime yökin esimerkiksi oli taas sellasta taistoa että alta pois. Mikään asento ei ollut hyvä, takaraivoa rupes puuduttaan ja sattumaan tyynyllä makaaminen(?!?!?!?), liian kuuma. liian kylmä, liian valosaa, liian pehmeetä, Ossin jalkakarvat kutitti mun polvea tai jotain vastaavaa ja muutenkin joka paikkaa kutitti. Ärsyttävää.

Toisena puolena tosta unettomuudesta oon saanu jonkun ihmeen pelkotilan tulevaisuutta ajatellen. Miä siis oikeesti herään ihan joka asiaan, paitsi ehkä parin vuoden aikana oon osannu nukkua vähä paremmin sentäs, kerran en ees heränny ku Ossi kömpi vessaan mun vierestä! Niin nyt oon ruvennu pelkäämään että mitäs jos oonki jostain syystä niin uppotukkiunessa, etten herää siihen kun Papu kiljuu kurkku suorana maitoa meiän vieressä? Tuskin moista ihmettä tulee tapahtumaan mut jotenki viime öiset ”mikä on elämän tarkoitus, mitä on avaruuden tuolla puolen?” -tyyppiset aivoitukset sai minut ajatteleen tollastakin.

image.jpg

image.jpg

Siinä pari pöhökuvaa tältä päivältä 🙂

Tänään vietetään myös Facebookissa ”Minäkin olen Lenni”-päivää. Itehän pukeudun siis pinkkiin paitaan ja koska ”pojatkaan ei meikkaa, miks tyttöjen täytyy”-asenteella en jaksa sutata naamaani mitään muuta ku rasvoja. Eipä sillä, ilman totakin erityistä päivää olisin silti ollu ihan samannäköinen mutta mennään hengessä mukana. Olen Lennin vanhempien, kuten monien muidenkin, kanssa samalla linjalla että pukekoot lapsi mistä itse tykkää. Joku raja sentäs ettei rikkinäisissä pöksyissä ja t-paita väärinpäin lähdetä esimerkiksi juhliin, mutta kuitenkin. Kyllä miäkin pidän tiettyyn pisteeseen asti sukupuolijaottelusta värien, vaatteiden ja tavaroiden osalta, mutta jos mulle tulee poika ja se haluaa pukeutua pinkkiin paitaan ja joskus kokeilla mekkoa niin siitä vaan. Meistä on Teemun kanssa kuvia kun mulla on päällä pinkki rimpsumekko ja Teemulla prikulleen samanlainen valkoinen (molemmat kyllä ihan mun mekkoja) ja harvinaisen normaali heteromies siitäkin silti kasvoi. Ossin kanssa vaihdellaan joskus vaatteita hupimielessä, se pukeutuu mun alusvaatteisiin tai mihin vaan naurattaakseen minuu ja miä käytän öisin sen rikkinäisiä boksereita yöpuvunhousuina sekä joskus heilun joissain sen vaatteissa taas naurattaakseni sitä, eikä siinäkään oo mitään vikaa. Tavallaan ymmärrän niitä vanhempia, jotka haluaa ehdottomasti lastensa pukeutuvan ”niin kuin kuuluu”, mutta sitten näitä lapsille pukeutumisesta tai hiustyylistä vittuilevia aikuisia en tosiaan tajua enkä tuu ikinä tajuamaan. AIKUISET IHMISET HÄVETKÄÄ. Ei mulla muuta.

image.jpg

Miä ja sipsit. Tai no nykyää mikä vaan hyvä ruoka.

Puheenaiheet Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään