Papu 2 viikkoa

Papu on tänään jo 2 viikkoa! Kauheen nopeesti on kyllä aika menny. Ja ihan hirveesti on tullu opittua jo tän kahen viikon aikana uutta tästä pikku hepusta. Alussa tuntui tietenki et vauva menee rikki, kun siihen koskeekin, mutta nyt on jo hirveän paljon varmemmat otteet kaikessa vaipanvaihdosta syöttämiseen.

Tässä kuvapläyksen kera vähän mitä näihin kahteen viikkoon on kuulunut.

Papulle ei oo vielä kerennyt syntyä tiettyä päivärytmiä, mutta siihen suuntaan ollaan koko ajan menossa. Nyt on parin päivän aikana nukuttu parit pidemmät päikkärit, noin 3-4 tuntia ja herätty syömään vähän välissä ja toiset yhtä pitkät perään. Ja yöllä sama juttu, esim. eilen päästiin nukkumaan siinä vähän ennen kahtatoista, ekan kerran herra heräsi tunnin päästä imasemaan toisen tissin verran ruokaa ja simahti uudestaan ja heräsi siinä vähän ennen neljää, söi molemmat tissit ja taas koisittiin noin seittemään. Suhteellisen helppo yö, kun sain itekin nukuttua siinä välissä. On myös ollut öitä, kun heppu on heräillyt tunninki välein tai alle ja eräänäki yönä valvoin suoraan putkeen yhdestä aamukahdeksaan… 

Ruokamäärä on lisääntyny hyvää tahtia, ekojen päivien kymmenestä tipasta ollaan jo hyvin kaukana ja jos korviketta annetaan, niin sitä menee sellaset suurinpiirtein 100ml kerralla. Pääsääntösesti kyllä mennään ihan äitilehmän navettasapuskalla, mutta silloin tällöin annetaan korviketta, jos tuntuu että tissit ei riitä tai jos mun nännit esim on niin kipeet ettei pysty imettään. Joskus näinä hetkinä sitte pumppailen rintapumpulla tissit tyhjiksi, niin sitten syötetään myös sitä pullosta. Myönnettävä se on, että toi korvike on pelastanu mun elämän jo näiden kahen viikon aikana, varsinki ihan ekan viikon, sillä samalla kun maito nousi, mun rinnat oli ku järkyttävät kivikovat silikonipallot ja nännit meni heti rikki, eli pitkän aikaa imetin itkuakin vääntäen kamalien kipujen kanssa. Höyläsin lanoliinirasvaa minkä kerkesin, kokeilin kaalinlehtiä turvotukseen ja jumitin kuumassa suihkussa hieromassa rinnoista pahinta kovottelua ja turvotusta pois, muttei mikään meinannut auttaa. Nyt vihdoin kahden viikon jälkeen on hommat helpottanu, rinnat tasottu jo joku aika sitten ja nykyään nännitkin alkaa olemaan jo inhimillisen tuntuset imettäessä. Vieläkin sattuu jonku verran ku Papu imasee sen nännin niin lujaa suuhunsa ja kunnes ekat setit on saatu vedettyä, on imetyksestä tullut ihan kivaa. Joskus iltaisin, jos päivän aikana on paljonki rasitettu nännejä, on ne taas vähän kipeät mutta sitte vaan korviketta pulloon ja annetaan niiden vähän levätä. Alussa stressasin itkien räkä poskella, että mikä mussa on vikana ku joka kerta ei riitä pelkkä tissimaito, vaan Papun piti saada vielä korviketta molempien rintojen ryystämisen jälkeenki, mutta neuvolassa sanottiin että se syö eri verran eri aikaan ja jos ei riitä ni sit vaan korviketta, ei haittaa mitään.

Vaippoja menee hyvään tahtiin, useemmat pissisuihkut ollaan molemmat saatu jo päällemme ja yhenki vaipanvaihdon aikana multa meni joku kolme vaippaa kerralla kun tää päätti pissiä heti uuteen ennenku olin saanu sitä paikalleen ja sit vielä kakataki siinä samalla. Ossi juoksee aina karkuun kun on kakkaa vaipassa, mutta pesee pyllyn tarvittaessa, kunhan miä vaan oon hoitanu sen vaipan ensin pois silmistä (ja nenästä), hehehe.

 

Kylvyssäki ollaan käyty pari kertaa. Alussa se ei oo yhtään kivaa ja kiukuttaa, mutta hetki ku ollaan lilluttu ni tajutaan ettei tää nyt ookaan niin paha ja tapitellaan kiinnostuneina.

Pari kertaa ollaan myös päästy käymään ulkona vaunuilla. Eka reissu oli lähikauppaan ja takaisin ja toka reissu oli jo bussilla keskustaan, josta olin ihan kauhuissani kun menin yksin. Ossi meni edeltä autolla hoitamaan yhtä asiaa ja tultiin perästä, kotiin tultiin sitten kaikki yhdessä autolla. Hyvin meni kyllä, tyytyväisenä nukku heppu koko matkan.

Ekassa neuvolassakin tosiaan käytiin ja huomenna on vuorossa seuraava. Väkisinki nauratti kun mitattiin painoa ja Papulle oli tullu yli 300gr lisää sairaalasta kotiutumisen jälkeen eli vähän päälle viikossa, ja siis riittävä painonnousu olisi 140gr viikossa… No ei oo ainakaan poika nälissään! Paitsi omasta mielestään. Muutenki kaikki oli kunnossa, neuvolatäti kehui jänteväksi pojaksi ja oli yllättyny miten vahvasti piteli ite niskaansa. Saatiin kaikenmaailman lippulappusia ja d-vitamiinitippoja mukaan. 

Ristiäisetki sain varattua 10.1.2016, jolloin Papu on päivää vaille 2kk. Pitääkin selvittää papilta, että pitääkö meidän lähettää nimipaperit ym jo etukäteen maistraattiin kun menee noin tiukille sen kahden kuukauden kanssa, vai onko se niin päivälleen tarkkaa. Paikkana on Kaukajärven seurakuntatalo ja ulkoistan varmaan tarjoilut isovanhemmille, miä ku en uskalla ees yrittää mitään täytekakkua tehdä, valkosuklaajuustokakun voin tehdä ja hommata jotain karjalanpiirakoita ja munavoita ym pikkunaposteltavaa.

Kaiken kaikkiaan Papu on osottautunu tähän mennessä älyttömän helpoksi ja kiltiksi vauvaksi, ei itke juuri turhia, pari päivää nyt on illalla nukkumaan mennessä kiukuttanu vajaa pari tuntia mutta Ossi on ihanasti saanu sen rauhotettua. ”Äh-äh-äh” ääntelyä kuuluu usein, aina kun jaksetaan olla vähän pitempään hereillä niin tuijotellaan ympärille vaikkei mitään oikeen nähdäkään ja kuunnellaan ääniä. Kun herätään, niin siihen pitää varata 1-2 tuntia aikaa, sillä onhan se nyt kamalan rankkaa herätä unilta. Vaippaa vaihtaessa yleensä vähän pistetään bileet pystyyn, mutta aika hyvin ollaan saatu aina taiteiltua vaippa ja vaatteet silti päälle. Papu viihtyy hyvin kaikkialla mihin se pistetään, sylissä, sitterissä, sohvalla, sängyssä, lattialla…

On toi pikku ukkeli vaan hieno pieni mies ja jo nyt niin hirveän rakas pikku sinappilinko <3