Puoliväli!

Apua, puoliväli! Rv 20+0 tuli eilen täyteen, eli nyt on oikeesti enää vajaa puolet pöhöilyä jäljellä. Toki on mahdollisuus että mennään yli lasketun ajan, mutta kuitenkin. Viime viikoilla on ollut ihan suhteellisen hyvä olo, ei suurempia mullistuksia, pahoinvointi on oikeestaan kokonaan poissa muutamaa pikku puklailua lukuunottamatta. Suurin ärsyttävä tekijä oli viime viikolla puhjennut iskias, jonka johdosta yhtenä päivänä vetäisin itkuparut ihan sen fyysisen kivun takia kun en pystynyt enää edes kävelemään kunnolla… Ossi pakotti mut istumaan meiän hierontatuolin selkänojalle pylly edellä ja pakko myöntää että näkymättömien mustelmien kautta se taisi oikeasti auttaa, nyt ei oo pariin päivään ollut enää yhtään kipuja!

Papu on myös ruvennu liikkumaan vähän helpommin tunnistettavammin, aika jänniä nää kuplinnat ja pikku tömähykset tuolla mahassa. Sitä ootellessa kun sen kasvettua rupeaa kunnolla tuntemaan ne kylkiluita murjovat potkut. Aina välillä kun yritän tunnustella mahaa ja se ei meinaa liikkua siellä, niin tietysti tyypilliseen tapaani kauhistun ”se on kuollu!!!” No ei tietenkään ole, eilenkin illalla kuulosteltiin taas sydänääniä ja nopeesti löytyi pienen viuh-viuh.

Tällä viikolla eletään muutenkin valtavan jännittäviä aikoja, perjantaiaamuna meillä on vihdoin ja viimein rakenneultra, jossa saa luvan selvitä Papun sukupuoli! En malta oottaa että pääsen kunnolla päästään sisäisen materialistihirmuni irti ja ostaan sille kaikkea kivaa. Meiän iskäkin toi ihan supersöpön college-asun sille Turkista, ihan mieletön!

Kokoa 1 <3 vaikuttaa kuvassa jotenki isolta, mutta on ihan pikkuruinen. Ja toi on vielä tollasta nättiä sinistä ni vallan mainiosti menee molemmille.

Saatiin vihdoin hoidettua myös muutto pois alta, kaikki muuttolaatikotkin on tyhjiä, tyhjäsin eilen itekseni viimeiset 12. Kaikki ei todellakaan oo vielä paikoillaan, vaan Papun huone näyttää ihan räjähtäneeltä varastolta tällä hetkellä, tarvitaan lisää lipastoja ja hyllyjä että saadaan kaikki paikoilleen, mutta niillä ei ole onneksi kiire. Näpsin kuvia sitten myöhemmin kun koko asunto ei näytä ihan pommin jäljiltä olevalta taistelutantereelta.

Loppuun vielä yhteinen pöhökuva eiliseltä, Ossi ja sen myötätuntomaha :D <3