Karsintaoperaatio

Kuinka paljon ihminen tarvitsee materiaa? Kun muutimme nykyiseen 27-neliöiseen vuokrayksiöömme, oli selvää, että molempien tuli karsia tavaramääräänsä. Vaikka etenkin vaatteita lähti kierrätykseen monta säkkiä, tuntuu minusta edelleenkin, että kotona hengaa aivan liikaa turhaa tavaraa. Aloitin karsimisen meikkilaatikosta sekä kylpyhuoneen kaapeista ja ajattelin nyt jakaa tehtävän kanssanne. Säilytän toisinaan jopa tyhjiä meikkipulloja meikkipussissani ”kaiken varalta”, joten näiden kuvien jakaminen tuntuu myös hieman nololta. Katsotaan mitä kaikkea lähtee lätkimään. 

27145341_10213924682138861_1549546804_o.jpg

Minulla on paljon vanhoja epäeettisiä ja -ekologisia meikkejä. Halpismerkkejä, vuosia vanhoja keräilyeriä ja valitettavasti luultavasti myös eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa. Koen kuitenkin, että jo ostettua ja käytössä olevaa tuotetta on turha heittää pois, vaan haluan käyttää sen loppuun ja tehdä paremman valinnan uutta hankkiessa. Kasasta löytyy muutama loppuunkäytetty tuote, joiden hylsyt ovat vain jostain kumman syystä jääneet pyörimään pussiin. Esillä on myös meikkejä ja tarvikkeita, joita en ole käyttänyt aikoihin; meikkasin ennen paljon enemmän ja useammin, mutta nykyään viihdyn meikittömämmällä naamataululla suurimman osan ajasta.

27048635_10213924704179412_242765139_o.jpg

Tässä olen poistanut kaiken, mitä en ole käyttänyt viimeiseen kolmeen kuukauteen. Paljon tavaraa siis lojuu käyttämättömänä tai käyttökelvotomana (kuten kuivunut eyeliner-purkki). Mitä vanhoille ja käyttämättä jääneille kosmetiikkatuotteille voi tehdä? Hygieniasyistä eteenpäin laittaminen epäilyttää, enkä myöskään haluaisi mitä tahansa heittää roskikseen. Tuntuu kuitenkin typerältä säilöä kaikkea jossain nurkassa odottamassa vanhentumista. 

27046573_10213924713659649_397302625_o.jpg

Kylpyhuoneen kaapit: erilaisia hoitoaineita eriväristen hiusten ajoilta, rasvoja eri tarkoituksiin, vanhentunut kasvoseerumi ja vuosia vanha aurinkorasva. Purppurainen suoraväri ja useita käyttämättömiä piilolinssikoteloita, joita pakostikin tulee piilolinssinestepaketin mukana. Täältä löytyy joka lähtöön.

27048253_10213924716419718_1575284115_o.jpg

Nämä ovat ainoita tuotteita, joita olen käyttänyt viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tästä puuttuu tosin piilolinssinestepullo ja käytössä oleva kotelo, sekä hiuslakka. Paljon tästäkin kuvasta lähti pois; vanhentuneet tuotteet toki heitän heti roskakoriin, mutta mitä teen esimerkiksi käyttämättä jääneille rasvoille? Toki nekin ovat jo useampia vuosia vanhoja, kuinkahan kauan ihonhoitotuotteet ylipäätään säilyvät? 

Oletteko te huomanneet säilövänne turhaa kosmetiikkaa kaapeissanne? Vähän luulen, etten ole ainoa joka näitä säilöö ja että monelle tulisi yllätyksenä kuinka harvaa tuotetta todellisuudessa käyttääkään, jos asiaa lähtisi selvittämään. En koe olevani himohamstraaja, mutta tämä avasi kyllä silmiäni: haluan käydä läpi muitakin kaappeja ja laatikoita, punnita mitä oikeasti tarvitsen ja mitä säilytän vain tottumuksesta.

Kevyemmin mielin ja laatikoin uuteen viikkoon!

-Vilma

kauneus meikki oma-elama mieli

Vipinää kinttuihin, eli juoksukoulu part 1

Vipinää kinttuihin 3.jpg

Yksi parannuslupauksistani oli lisätä liikuntaa elämässäni. Salikorttia en ole vielä uskaltanut hankkia, koska salille meno pelottaa niin paljon, en oikein tiedä miksi. Pelkään, että kaikki nauravat (yeah right) tai vähintään pyörittelevät päätään säälivästi kun sähellän pienten painojeni kanssa (ihan oikeasti mistä revin näitä ajatuksia). Jotain olen kuitenkin jo tehnyt asian hyväksi: olen alkanut käymään lenkeillä. Naurettavan pienillä lenkeillä to be honest, mutta silti suunnitelman mukaisilla. Olen aina haaveillut siitä, että jaksaisin kirmata edes puolen tunnin hölkkälenkin, mutta intoni on aina laantunut siihen, että vaadin heti alkuun itseltäni liikoja, en jaksa mitä haluaisin ja harmistun liikaa. Kerran elämässäni olen saanut treenattua itseni tuohon kolmenkymmenen minuutin hölkkäkuntoon, mutta homma tyssäsi nopeasti, kun sain stressin takia lisälyöntejä sydämeeni ja pelästyin niin paljon, etten enää uskaltanut juosta. 

Nyt olen kuitenkin löytänyt juoksuohjelman, mikä alkaa aivan alusta ja sopii kaltaiselleni sohvaperunalle. Kyseessä on Porin kaupungin juoksukoulu (alunperin KuntoPlus-lehdestä), joka löytyy kokonaisuudessaan täältäAjattelin kuitenkin jakaa tätä myös teille viikon sykleissä, joten voitte lähteä mukaan kohottamaan kuntoa myös tätä kautta. Ohjelma on kokonaisuudessaan yhdentoista viikon pituinen, mutta oman maalini olen alkuun asettanut puoleenväliin: kuudessa viikossa minun pitäisi jaksaa juosta viiden kilometrin pituinen lenkki. Alussa lenkit ovat äärimmäisen lyhyitä, ensimmäinen vain vajaan vartin pituinen, mutta luotan siihen, että ohjelma on suunniteltu toimimaan ja voin rauhassa aloittaa näinkin lyhyillä pyrähdyksillä. 

Vipinää kinttuihin 2.jpg

  • Day 1 – Kävele 5 minuuttia, juokse 2 minuuttia. Pidä tauko ja toista sama paluumatkalla.
  • Day 2 – Kävele 30 min lenkki.
  • Day 3 – Lepo.
  • Day 4 – Kävele 5 minuuttia, juokse 2 minuuttia. Pidä tauko ja toista sama paluumatkalla.
  • Day 5 – Kävele reippaasti 5 minuuttia, juokse 2-3 minuuttia. Kävele takaisin kotiin.
  • Day 6 – Lepo.
  • Day 7 – Kävele 5 minuuttia, juokse 2 minuuttia. Pidä tauko ja toista sama paluumatkalla. 

Ei näytä mitenkään äärettömän haastavalta vielä, eihän? Olen itse aika fiiliksissä siitä, että ihan oikeasti saatan reilun kuukauden jälkeen jaksaa hölkätä viiden kilometrin lenkkiä, huisia! Nyt sormet ja varpaat ristiin, että jaksan pitää innostusta yllä tulevina viikkoina. 

 

-Vilma K.

suhteet oma-elama terveys liikunta