Pieni tyttö – isot ostokset

Eilen vietimme tyttäreni kanssa ihanan yhteisen päivän kaupungilla – ihan vain kaksin. Jo pelkästään se, että sai olla äidin kanssa kahdestaan, oli hänen mielestään erityistä. Ja kyllä se tuntui minustakin tärkeältä.

 

Aloitimme reissun käymällä syömässä uuniperunat – yksi meidän molempien suosikeista. Tyttäreni valitsi täytteekseen tuttuun tapaan kinkkua ja ja kanaa, minä taas jotain samankaltaista. Ruoan jälkeen lähdimme kuljeskelemaan kauppoihin ilman kiirettä.

 

Hän sai valita itselleen uuden suihkugeelin, koska ”isolla tytöllä pitää olla oma”. Valinta ei ollut helppo – tuoksuvia vaihtoehtoja oli monta, mutta lopulta löytyi juuri se oikea. Samalla mukaan tarttui huulirasvasetti, jossa oli monta eri makua. Hänen ilmeensä, kun sai laittaa huulirasvaa ensimmäisen kerran omasta tuubista, oli jotain, mitä en unohda.

Lopuksi löysimme vielä tarra-arkin, täynnä koiria – hänen suurin intohimonsa tällä hetkellä. Niitä hän sitten asetteli illalla omalle vihkolleen hartaudella, jokaisen paikan tarkkaan miettien.

Päivä ei ollut suuri tai erikoinen, mutta se oli täynnä pieniä hetkiä, jotka meille merkitsivät paljon. Ja juuri niistä hetket syntyvät – yhteisistä kokemuksista ja jaetuista hymyistä.