Selviytyminen pienten onnettomuuksien keskellä.

Eilinen päivä oli kuin suoraan komediaelokuvasta. Aurinko paistoi, mutta jalkojen alla oli petollinen kerros jäätä ja hiekkaa. Liukastuin ja polveni muuttui hetkessä veriseksi sohjoksi. Kuulostaako tutulta? Varmasti monelle meistä.

Lounastauolla työpaikalla koitin epätoivoisesti putsata osan jo kuivuneestä verestä pois kosteuspyyhkeilläni.  Olen aina ollut sitä mieltä, että jokaisen laukusta tulisi löytyä näitä pieniä pelastajia. Kosteuspyyhkeet ovat kuin monitoimityökalu pikkuvammojen hoidossa: ne puhdistavat haavat, poistavat lian ja ovat yleisesti ottaen äärimmäisen käteviä sormien putsaamisen jne.

Kotona illalla polvi pakotti minut jättämään kotityöt tekemättä ja asettumaan sohvalle lepäämään. Hetken mietittyäni päätin, että ansaitsen pienen herkutteluhetken itsesäälini keskellä.

Yksi asia on varma: kosteuspyyhkeet ovat jatkossakin vakiovaruste laukussani. En voi koskaan tietää, milloin niistä voi olla hyötyä. Ja jos ei muuta, niin ainakin ne ovat oiva apu itsesäälissä loikoillessa sohvalla.