Huono omatunto ja kuluttaminen

Hiljattain kohtasin tilanteen, joka sai minut pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistäni ja herätti huonoa omatuntoa. Eilen tein muutaman pienen hankinnan, jotka saivat minut miettimään ympäristövaikutuksia ja kulutustottumuksiani. Tässä blogipostauksessa jaan kokemukseni ja ajatukseni tästä tilanteesta.

Eilen huomasin, että meidän keittiössämme oli yhtäkkiä tarvetta uudelle raastimelle. Vanha oli rikkoutunut, ja se oli muuttunut käyttökelvottomaksi. Samalla huomasin, että oma kasvoveteni oli loppumassa, ja tarvitsin uuden. Ensimmäinen ajatukseni oli, että voisin yrittää löytää käytetyn raastimen jostain tai kenties odottaa, kunnes löydän tarjouksen kasvovedelle. Mutta loppujen lopuksi päädyin kuitenkin menemään kauppaan ja ostamaan molemmat tuotteet uusina normaalilla hinnalla.

Tämä päätös toi mukanaan huonon omantunnon. Tiedän, että ympäristön kannalta olisi ollut parempi vaihtoehto etsiä käytetty raastin tai odottaa tarjousta kosmetiikkatuotteelle. Mutta miksi tein sitten näin? Miksi valitsin helpon tien ja ostin uutena sen sijaan, että olisin tehnyt enemmän vaivaa ympäristön hyväksi?

Ensinnäkin, aika oli yksi tekijä. Minulla oli kiireinen päivä edessäni, ja halusin saada hankinnat hoidettua nopeasti. Tuntui siltä, että kauppaan meneminen ja ostaminen olivat helpoin ja nopein ratkaisu. Toisaalta, käytettyjen tuotteiden etsiminen voi vaatia aikaa ja vaivaa. Olen myös huomannut, että kosmetiikkatuotteiden ostaminen käytettyinä voi olla hankalaa, sillä tuotteet voivat olla avattuja tai vanhentuneita.

Toinen syy oli mukavuus. Kauppaan meneminen ja uusien tuotteiden ostaminen oli yksinkertaisesti helpompaa. En tarvinnut miettiä, onko tuote käytettävissä tai onko se kunnossa. Se oli vain siellä hyllyssä odottamassa minua.

Tiedostan, että kulutusvalinnoillamme on suuri merkitys ympäristölle. Jokainen ostos, oli se sitten suuri tai pieni, vaikuttaa jollain tavalla ympäristöön. Siksi on tärkeää miettiä tarkasti, mitä ostamme ja miten voimme vähentää kulutustamme. Vaikka huono omatunto on ymmärrettävä reaktio tällaisessa tilanteessa, se ei saisi lamauttaa meitä.

Sen sijaan voimme oppia tilanteesta ja tehdä tietoisempia valintoja tulevaisuudessa. Ehkä ensi kerralla voin varata aikaa käytettyjen tuotteiden etsimiseen tai odottaa tarjousta. Voin myös harkita kestävien vaihtoehtojen käyttöä ja pitää mielessäni ympäristön hyvinvoinnin.

Tärkeintä on kuitenkin se, että olen tietoinen omista valinnoistani ja pyrin tekemään parempia päätöksiä kuluttajana. Vaikka huono omatunto voi olla vaikea tunne, se voi myös toimia motivaationa tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja tulevaisuudessa. Olemme kaikki oppimassa ja kasvamassa, ja jokainen askel kohti kestävämpää elämäntapaa on arvokas.