Kun kaapin perukoilta löytyy aarre: Kokemuksia unohtuneesta perusvoiteesta ja uuden käsivoiteen etsinnästä

Eilen tapahtui jotain, mikä on varmasti monelle meistä tuttua. Siivosin kylpyhuoneen kaappia, kun käteeni osui sinne unohtunut perusvoiteen näyte. Sellainen pikkupurkki, jonka olen joskus saanut kaupan kylkiäisenä tai apteekista mukaani napannut. Hetken mietin, onko voide vielä käyttökelpoista, mutta uteliaisuus vei voiton, ja päätin kokeilla sitä.

Yllätyksekseni voide oli edelleen hyvässä kunnossa. Se levittyi pehmeästi iholle ja jätti mukavan kosteutetun tunteen, joka ei ollut rasvainen tai tahmea. Käteni tuntuivat välittömästi pehmeämmiltä, ja huomasin ajattelevani, miksi olin jättänyt tämän pienen aarteen kaapin perukoille pölyttymään.

Tämä pieni löytö inspiroi minua pohtimaan ihonhoitorutiinejani. Käteni ovat olleet viime aikoina erityisen kuivat, kiitos jatkuvan käsienpesun ja sen, että en ole muistanut säännöllisesti käyttää käsivoidetta. Perusvoiteen näyte antoi hyvän sysäyksen, mutta tiesin, että tarvitsin jotain hieman täyteläisempää käsieni hoitoon.

Joten suuntasin lähimpään kauppaan käsivoideostoksille. Valikoima oli, kuten arvata saattaa, laaja ja hämmentävä. On voiteita, jotka lupaavat kaiken mahdollisen – kosteutusta, anti-age-vaikutuksia, tuoksuja kukkakedoilta aina eksoottisiin hedelmiin asti. Minulle tärkeintä oli kuitenkin löytää voide, joka aidosti kosteuttaisi ja suojaisi käsiäni.

Päädyin lopulta ostamaan täyteläisen käsivoiteen, jossa oli mieto, miellyttävä tuoksu. Ensivaikutelma oli erinomainen: voide imeytyi nopeasti, mutta jätti käsiin pehmeän ja suojaavan pinnan. Sen levittämisen jälkeen käsien iho tuntui kuin uudistuneelta, ja voide piti kuivumisen loitolla koko päivän.