Outo kohtaaminen kauppakeskuksen parkkipaikalla: Kun Avarnin vartijat pysäyttivät minut

Eilinen päivä oli tavallinen kauppareissu päivä  päättyen odottamattomaan käänteeseen, kun Avarnin vartijat päättivät keskeyttää päiväni parkkipaikalla. Juuri kun olin auton ovella, valmistautumassa starttaamaan sen koti matkaa varten, vartijat lähestyivät minua pyytäen näyttämään ostoskuittiani. Tilanteesta hämmentyneenä, mutta noudattaen heidän pyyntöään, esitin heille kuittini.

Vartija otti kuittini ja alkoi tarkkailla sitä samalla roikottaen ilmassa ostamiani rintaliivejä. Ääneen hän pohti, olivatko ne oikein kuitissa, kun siinä näkyi vain yksi hinta rintaliiveille. Selitin, että kyseessä oli tuplapakkauksen ostaminen, mikä ei ollut ihmeellistä kyseisessä kaupassa, sillä vastaavia paketteja oli runsaasti alerekissä. Lopulta vartija myönsi virheensä ja totesi asian olevan kunnossa, mutta tilanteen jättämä tunne oli silti kummallinen.

Oli vaikea olla tuntematta hieman häpeää tilanteen edessä. Nuorempana olisin saattanut reagoida voimakkaammin, ehkä jopa itkemällä, mutta tällä kertaa pystyin pitämään tunteeni kurissa. Silti tilanne jätti jälkensä ja päätin välttää kyseistä kauppaa ainakin hetken aikaa. Naapurikaupungin saman ketjun kauppa tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta tulevien ostosten suhteen.

Tilanne herättää ajatuksia kauppojen vartijoiden toiminnasta. Vaikka ymmärrän heidän velvollisuutensa varmistaa, että asiakkaat maksavat ostoksensa, olisi ehkä ollut parempi tapa hoitaa tilanne ilman, että rintaliivejäni tarvitsi ilmassa roikuttaa. Kommunikaatio ja asiakaspalvelu ovat avainasemassa tällaisissa tilanteissa, ja toivonkin, että vastaavat kohtaamiset voidaan hoitaa hienotunteisemmin ja asiakaslähtöisemmin tulevaisuudessa.

 

puheenaiheet ajattelin-tanaan