Tiedätkö sen hetken, kun huomaat, että vanhat, luotettavat thermo legginssit ovat tulleet tiensä päähän? Se pieni repeämä, joka oli vielä viime viikolla “ei haittaa, menee tämän kerran”, onkin nyt täysi katastrofi. No, ei muuta kuin ostoksille. Easy, eikö?

Paitsi että ei. Jotenkin onnistuin (kyllä, ihan itse) ostamaan legginssien tilalle thermo sukkahousut. Ihan väärän kokoiset vieläpä.

Ja sitten ne Kari Traan sukat. Ulkonäöllisesti täydelliset – pehmeät, mukavat, kuin unelma jaloille. Mutta jostain syystä ne ovat ilmeisesti valmistettu samasta materiaalista kuin mikrokuituliinat. Käytännössä: jokainen askel kotona kerää matolta, lattialta ja pöydän alta kaikki pölyhiukkaset sukan pohjiin. Lopputulos? Sukat näyttää siltä kuin olisin käyttänyt niitä 10-vuotta putkeen.

Silti – ne olisi muuten ihanat. Lämpimät, mukavat ja kauniit. Mutta miten tällaisia sukkia voi edes olla olemassa? Eikö voisi olla olemassa teknologiaa, joka yhdistää pehmeyden ilman imurointitehoa?

No, nyt sitten istun täällä, jalassa pölypalleroiset sukat ja liian isot sukkahousut, ja mietin, miten tämä taas meni näin. Onneksi seuraava mahdollisuus pelastaa tämä kriisi on aina nurkan takana – ehkä tällä kertaa löydän legginssit, jotka ovat oikeasti legginssit.