Eilen oli taas se hetki – värityskirja tuli täyteen, ja oli aika hankkia uusi. Väritysharrastus on ollut osa arkeani jo pitkään, ja on aina yhtä kutkuttavaa valita seuraava kirja. Tällä kertaa ei löydy klassisia mandaloita, satumaisia eläinhahmoja vaan dinoja? Värityskirjan sivujen täyttyminen kertoo siitä, kuinka paljon iloa ja rentoutumista se on tuonut mukanaan.

Samalla reissulla huomasin, että myös teroitin oli tullut tiensä päähän. Kuinka monesti sitä huomaakaan vasta viime hetkellä, että kynien terävyys vaikuttaa suuresti värityskokemukseen! Hyvin toimiva teroitin on melkein yhtä tärkeä kuin itse värit – se varmistaa, että jokainen sävy ja yksityiskohta pääsee oikeuksiinsa.

Monelle värityskirjat saattavat tuntua vain lapsuuden harrastukselta, mutta itselleni ne ovat ennen kaikkea keino rauhoittua ja keskittyä hetkeen. Värittäminen on meditatiivista, melkein kuin omaa aikaa ilman häiriöitä. Värit valuvat paperille ja ajatukset saavat vaeltaa vapaasti.

Nyt uuden värityskirjan ja terotetun kynän kanssa olen valmis sukeltamaan uusiin maailmoihin – sivu kerrallaan. Onko sinulla oma suosikkityylisi värittämiseen tai väline, josta et luopuisi?