Perjantai-illan seikkailu kirjamessuilla: lapsiperheen kokemuksia ja nostalgiaa menneiltä vuosilta

Kävimme perjantai-iltana lasten kanssa kirjamessuilla, kuten olemme tehneet jo monena vuonna. Tapahtuma, joka ennen henki innostusta ja oli täynnä löytöjä ja elämyksiä, tuntuu valitettavasti nyt ajautuneen hieman toiseen suuntaan. Messujen taso on viime vuosina ollut laskeva, ja tällä kertaa tämä oli ehkä selkeämmin havaittavissa kuin aiemmin. Nostalgiani messuja kohtaan oli suuri, mutta huomasin kaipaavani sitä vanhaa kirjamessujen tunnelmaa, jossa innostuneet myyjät ja yleisö yhdistivät voimansa aidon lukemisen ja ruokakulttuurin ilosanoman äärellä.

Kirjojen tarjoukset eivät olleet sitä luokkaa, mitä toivoimme. Kun aikaisemmin messuilta saattoi kotiuttaa useamman mielenkiintoisen kirjan hyvillä messualennuksilla, nyt tarjonta oli enimmäkseen melko kalliissa hintaluokassa, mikä vähensi heräteostosten houkuttelevuutta. Lasten kanssa kiertely jäi myös aika lyhyeksi juuri tästä syystä – lapset olisivat halunneet omia kirjoja mukaan, mutta hintataso teki valinnat vähän hankaliksi.

Ruokapuoli ei myöskään tarjonnut enää sitä, mitä sieltä ennen sai. Aikaisemmin messut tarjosivat laajan valikoiman erikoisia herkkuja, eksoottisempia raaka-aineita ja kotimaisten pientuottajien luomuksia. Nykyään tarjonta on valitettavasti kääntynyt enemmän perinteisiin pikaruoka-annoksiin, joita voi napata mukaan tai syödä nopeasti paikan päällä. Hinnat olivat myös kohonneet siihen pisteeseen, että päätimme ruokailujen sijaan hakea lopulta Mäkkäristä eväät mukaan. Lapset olivat tietysti tyytyväisiä tähän ratkaisuun, mutta itselleni jäi silti ikävä niitä aikoja, jolloin messuilta saattoi napata kotiin mukaan jotakin uniikkia ja edullista.

Kaikesta huolimatta messuilla käyminen oli mukavaa ja lasten kanssa yhdessä olo tärkeintä. Ehkäpä tulevina vuosina messut palaavat vanhaan hohtoonsa ja löytävät taas uusia, inspiroivia tapoja tarjota elämyksiä kirjanystäville – ja kenties lisäävät hieman vanhan ajan viehätystä myös ruokapuolelle. Tällä hetkellä kuitenkin oma fiilikseni jäi haikean nostalgiseksi.