Voi herranjumala! Miks kaikki asiat pitää tehdä vaikeimman kautta täällä! Oikeesti palaa hermot ihan kohta. Oon ollu positiivisella asenteella koko päivän ja yritän olla miettimättä ärsyttäviä asioita mut jossain vaiheessa siihenki tulee stoppi! Huomaa jotenki nyt sen kulttuurieron ihmisten kesken. Kaikki haluu nähä eri aikaa ja eri paikassa. En oikee ymmärrä miks se on nii vaikeeta sopii jotain 😀 Ja tää hotelli/kämppä säätäminen ei yhtään auta asiaa.

Vaihtareita on 180 ja kaikki asuu eripuolella Pariisia ja tapaamiset venyy, tai peruuntuu. Ite varmaa eksyisin joka kerta varsinkin illalla jos lähtisin metsästää uutta paikkaa. Istunut nyt viimeset 3 tuntii hotelli huoneessa valmiina ulos lähtöön ja vieläkään en tiiä monelta ja missä tapaan ne tytöt asuntolasta. Ranskalaisilla venyy jotenki aina kaikki tapaamiset, sen oon huomannut meidän vaihtari facebooks ryhmässä. Ensin sovitaan jotain mutta aina venyy ainakin kahteen tuntiin ja se on heille normaalia. Jos Suomessa joka kerta kaikki tapaamiset venyis pari tuntii en varmaa kestäis 😀 Oon liian suunnitelmallinen ja muutenki oon aina aijoissa kaikkialla. Jos joskus saatan myöhästyä vain 5 minuuttia, panikoin siitä ku mikäki hullu 😀

Maanantaina  alkaa orientaatio viikko, sillon ainaki viimeistään tapaan kaikki vaihtarit. Saa nyt nähdä mitä tapahtuu! Jos lähen, nii kivaa ja jos en nii silti kivaa päästä yökkäreihin ja huomenna uusi päivä. Huomenna suunnitelmissa olisi mennä Anetten kanssa Eiffelille ja Champs Elyeesiin räpsimään turisti kuvia ja tilamaan kahvit ranskaksi. Ehkä saan tänne lisättyä pari kuvaa pian.

Salut! <3 

Tulin just hotellille varmaan yli 6 km kävelyn jälkeen. Käytiin ensin Anetten kanssa kämpän/asuntolan respassa ja kysyin milloin huoneeni on valmis ja rouva sanoi että pitäisi olla huomenna valmis, toivon mukaan! Eli vielä yhden yön olen hotelissa. Sen jälkeen käveltiin koululle ja koulu oli iso ja uusi. Koulun vastapäätä oli kauppakeskus ja ravintoloita. Kaikki opiskelijat olivat niin äänekkäitä! 😀 ja innostuneita haha. Pyörittiin aulassa hetken ja mietittiin mistä me ne liput tän illan bileisiin saadaan. Antoine tuli vastaa, toinen vaihtari tuutoreista. Tervehdittiin suukoilla taas (aina unohdan että se on täysin normaalia ranskassa) 😀 Käveltiin Antoinen perässä Anetten kanssa ja nähtiin Maxime. Hän kysyin miten meni ensimmäinen yö ja kyseli kämpän tilanteesta. Pyysin liput ja saatiin ottaa niin monta kun haluttiin. Otin 5, kaikille meille tytöille jotka asuu siellä mun asuntolassa. Ilmotin tytöille lipuista ja että nähdään illalla.

Mentiin ennen koulua hankkimaan mulle metro/bussi/RER kortti. RER on siis junan ja metron sekotus tms 😀 Koska asun zone 3 niin se maksaa enemmän kun muilla. Kuukauden lippu johon kuuluu zone 1, 2 ja 3 maksoi 89€! Tänään on jo mennyt satanen ihan hetkessä! Opin ainakin elämään säästeliäästi Pariisissa!

Anette saattoi mut koulun lähelle olevaan RER asemalle jonka nimi on Pereire Levallois ja siitä kolmas pyäkki oli mun jonka nimi on Les Gresillons. Kuljin ensimmäista kertaa RER junalla. Junassa yritin muistella siskon vinkit, pidin laukusta tiukasti kiinni ja yritin olla rennosti. Ei ollut oikeastaan ollenkaan pelon tunnetta. Juna asemalta näky jo opiskelija asuntola missä tuun asumaan pian.

Nyt yritän opetella metro ja RER asemia ja linjoja kartalta ja kirjoitella ylös tärkeimmät paikat ja alueet ja reitit. Tää kartta on nii jätti ja näit metro viivoi ja värei on ihan sikana. Enköhän mä pian ala oppia nää reititkin.

Ainii ja mun lounas oli äsken hotelissa puolikas patonki ja omena… ehkä mä jossain vaiheessa panosta ruuanlaittoon vaihdon aikana.