Selvisin Pariisiin ja elossa ollaan!
Lentokentällä hämmästyneenä seurasin muita suomalaisia matkalaukkujen noutopisteeseen. Odottelin erittäin kärsimättömästi mun kahta isoa matkalaukkua. Yhtäkkiä tunsin olkapäähän taputuksen, mies kysy että ”Are you Mandana” ranskalaisella murteella.Vastasin ”YES!” yli innokkaasti ja Maxime tuli lähemmäs antamaan ne ranskalais suukot poskille. Ah mikä ihana tapa tervehtiä! Tunnistin heti ja huokasin helpotuksesta, hän oli Maxime, yksi tuutoreista ISC yliopistolta. Maxime oli siis tää mun ”airport pickup service” mitä mulle ol luvattu. Kuvittelin että mua tullaan hakemaan autolla, mutta ei. Kahdestaan Maximen kanssa mentiin etsimään junalippu automaattia. Onneksi sain jo saapuessa hyvän kuvan ranskalaisista miehistä, hän kantoi kahta isoa painavaa 20kg matkalaukkua koko matkan! Herrasmies siis!
Ostin kertalipun junaan joka makso 11,30€ ja vaihettii 3 kertaa junaa/metroo(RER) ja hotelille kesti puolitoista tuntia. Maximen kanssa oli ainakin aikaa tutustua. Todella mukava ja hauska tyyppi! Enkkua puhu yllättävän hyvin ja tuli turvallinen olo hänen seurassa. Juna meni eiffel tornin ohi ja eiffelin iltavalot oli päällä, uskomattoman upean näköinen! Kun Maxime osoitti minulle et tuolla eiffel, en voinut uskoa silmiäni. Tuntui niin unelta ja miten voikaan olla niin kaunista! Olen siis jo rakastunut Pariisin ensimmäisenä päivänä!
Vihdoin saavuttiin hotellin metropysäkille ja katsoin ympärille että miten hiljaista ja tuntui että olen tosi kaukana kaikkialta. Kun kysyin Maximelta missä Pariisissa oikeen asun, hän vastaa ettei tää mun alue ole Pariisissa. Oon siis vähän Pariisin ulkopuolella. Tää alue vaikuttaa rauhalliselta, tylsältä ja tehdas alueelta. Täällä ei ole siis mitään! Tää alue ei ole edes Pariisin kartassa, ei se näy kun tää on vähä ulkopuolella…
Anyway, hotellin huoneeseen asti Maxime kantoi minun laukut ja toi ne huoneeseen. Hänen seura kyllä kelpasi ja en malta odottaa kun nähdään taas. Kiitin häntä ja hyvästeltiin.
Pieni huone, mutta ihan sopiva. Laitoin heti läppärin päälle ja WIFI päälle ja nettiin! Päivitin Skypellä siskoa, tätiä ja vanhempia että olen elossa ja kaikki on hyvin vaikka stressiä oli. Ehkä mä osasin peittää sen ihan hyvin.
Hotelliin ei sisälly aamiainen joka on perseestä, koska kuolin nälkään jo junassa. Hotellin vieressä on kauppa mutta kun ei olla keskustassa se on tietenkin mennyt aikasin kiinni. Laitoin Anettelle viestiä että olen nyt hotelissa ja voi tulla käymään.
Päätin käydä pikasuihkussa ennen kun Anette tulee, mutta ei. Mun tuuria kun suihku on rikki, eli se siitä suihkusta. Hanavedellä vähä pesin naamaa ja yritin jollain tavalla virkistyä.
Anette tuli ja lähdettiin ulos, kello oli jo 22:00 ja mun alueella kun ei ole mitään ja olin liian väsynyt mennä kauemmas etsimään ruokaa tai muuta hengaus paikkaa niin lyhyt iltakävely mun hoodseilla tuli tehtyä ja sitten palasin takas hotelille. Huomenna 11:00 aamulla treffataan Anetten kanssa ja mennään käymään koululla yhdessä ja hakemaan liput huomiseen baariin. Ensimmäinen kerta Pariisin yöelämässä siis huomenna!
Nyt nukkumaan ja toivottavasti kämppä asiat hoituu pikkuhiljaa ja pankkitili ja metrokortti ja puhelin ja sata muuta asiaa! 😀 Kyl tää tästä!
Hyvää yötä Pariisista! <3
