Kannatan lesboutta, koska se lisää todennäköisyyttä löytää itselleni mies

Onkohan olemassa jotain matemaattista laskentakaavaa sille, kuinka monta kertaa voi innostua ja odottaa treffejä sillä ajatuksella, että tästä varmasti tulee jotain? Missä vaiheessa ajatukset siirtyy epätoivon puolelle, eli että ei tästäkään varmaan mitään tule? 

Sain tänään kannustusta, joka toimisi vankilassakin: Realismia kehiin kuitenkin. Kunhan et toivo liikoja.

No nyt mä sitten istun täällä miettimässä, että ehkä ei todella pitäisi toivoa, mutta aion kuitenkin, koska mä haluan uskoa.

Tiesitkö, että suomalaisilla menee rahapelien kohdalla sattuma ja todennäköisyys sekaisin? Minullakin on kohonneet riskit alkaa ajatella noin deittailun kohdalla. Jotenkin oletan, että kun tappiollisia rakkauskohtaamisia on tapahtunut tarpeeksi kauan, niin todennäköisyys löytää se oikea kasvaa. Ja jos kerta muutkin onnistuu, niin ehkä minäkin. 

Sattuma tarkoittaa treffaillessa sitä, että ei voi tietää ja ennustaa millaisia paskoja treffikumppaneita on tulossa. Positiivista on kuitenkin se, että edellisten treffien tulos ei vaikuta seuraaviin. 

suhteet oma-elama rakkaus