Haluaisin raportoida millainen sekopää olen. Tuntuu hyvältä tunnustaa. 

Olin koko päivän kauhuissani siitä tiedosta, että illalla oli treffit. Vatsaan sattui, tapaaminen tuntui ällöttävältä. Päästyäni kotiin itkin sängyssä vähän sitä, että en jaksa taas pettyä. En vaan jak-sa! Mielessäni hoin mäenhalualähteämäenhalualähteätreffeillemäenhaluamäenhalua!

Tälle luontevana jatkona siistin itseni puolen vuoden talvikarvoista samalla tarkastellen, että kuinka kuivat jaloista voi tulla yhden talven aikana, jos ihoa ei koskaan rasvaa. Laitoin punkkia luureihin ja aloin siivota lattioita, kyllähän paneminen on looginen seuraus, kun tällaisista lähtökohdista ponnistaa. 

Kävin suihkussa ja pesin itseni kaikesta saastasta. Chattailin ystäväni kanssa ja ähisin omaa kelpaamattomuuttani. Meikkasin naamaani samalla, kun työnsin jugurttia, mustikkakeittoa ja mysliä suuhuni. Kaiken kruunasi kolme paistettua kananmunaa. 

Näytin kivalta peilissä. Lähdin treffeille ihan vitun kauhistuneena samalla yrittäen koota itseäni, että kylläpä olenkin melkoinen minkki. 

Mä sanon, että mua ei koskaan ahdista, mutta vittu että ahdisti. 

Miten kukaan voi olla näin sekopää?