Kuukausi vauvavuotta jäljellä

Siis täyttikö toi meidän mini eilen muka 11 kuukautta?!? En voi käsittää. Ihan kohta ollaan muka tahkottu vauvavuosi läpi ja meidän vauva ei oo enää vauva vaan joku taapero. Kreisiä. (Tarkoittaa myös sitä, että pitäisi ehkä alkaa uhrata jotain ajatuksia tyypin synttärijuhlille. Tai ajatuksia on toki mutta jotain vähän konkreettisempaakin pitäisi ehkä tehdä.)

Yhdentoista kuukauden ikäinen Jippo…

…hahmottaa maailmaa jo ihan eri tavalla kuin ennen

…osaa laittaa tavaroita laatikkoon

…onnistuu silloin tällöin liittämään kaksi duplopalikkaa yhteen

…ja saa palapelin palat tyrkittyä paikoilleen, jos ne on sijoitettu valmiiksi puoliksi koloon

…oppi muutama päivä sitten taputtamaan

…tuntuu ymmärtävän yhtäkkiä ihan hirveän paljon (todistetusti ainakin taputetaanko ja riisu sukat)

…ei edelleenkään kävele kuin kehotettaessa pari haparoivaa askelta

…mutta rakastaa kiipeämistä

…ja pääseekin itse mönkimään jo vaikkapa sohvalle

…laskeutuu taitavasti alas korkeistakin paikoista

…ja kulkee myös etevästi portaita

…ei vielä päästele tunnistettavia sanoja

…mutta hölpöttää omaa vauvakieltään entistä runsaammin, monipuolisemmin ja määrätietoisemmin

…ja onpa pari kertaa suusta jotain äidin tapaistakin kenties päässyt

…taistelee edelleen nukkumaanmenoa vastaan kymmenisen minuuttia

…mutta nukkuu sen jälkeen noin kahdeksan tuntia ilman sen kummempia heräilyjä

…ja jatkaa sen jälkeen unia tissitankkauksen voimin vielä pari tuntia äidin vieressä

…on päässyt vähän jyvälle hiekkalaatikkoleikeistä

…tykkää edelleen keinumisesta ja liukumäen laskemisesta

…ja pinkaisee innoissaan ulos heti pihaoven auetessa

…on aikamoinen huumoriveikko ja riehukalle, joka ei malttaisi pysähtyä hetkeksikään

…rakastaa kylvyssä loiskimista

…tervehtii tuttuja hellästi halaten tai märän pusun poskelle moiskauttaen

…on aina vain päivä päivältä rakkaampi, meidän ihana höpöukko <3