Taapero ruotsinlaivalla
Jipon eka ulkomaanmatka on takana päin. Ja samalla mun eka ulkomaanmatka sitten raskautumisen, viimeks oon ollut reissussa ihan liian kauan aikaa sitten, Berliinissä syksyllä 2012. No nyt otetaan sitten korkojen kanssa takaisin, perjantaina suuntaan työporukalla Tallinnaan ja maaliskuussa opiskelukavereiden kanssa Pietariin. Risteilyä risteilyn perään siis mutta keskitytään nyt tähän perhereissuun.
Oltiin reissussa siis perheen sekä kaveripariskunnan voimin, seura ja lisäkädet touhutaaperon kaitsemiseen oli varsin tervetulleita. Matka sujui muutenkin yli odotusten, voisin lähteä uusiks vaikka samoin tein.
Reissun miinukset: matkarattaat ja metri loskaa kaduilla. Muuten olikin sitten pelkkää plussaa vaan.
Viikkarilla risteiltiin, ikkunaton B-hytti oli perheelle pienehkö mutta eipä siellä paljoa aikaakaan vietetty. Allergiahytti oli kuitenkin mukavan raikas ja rattaiden mukana kulkeneet loskat sekä muut mahdolliset sotkut oli helppo pyyhkästä laminaattilattialta pois. (Oltais kuitenkin valittu Silja ja vähän isompi hytti ikkunalla Promenade-kannelle, jos tolla viikonlopulla olis ollu vielä sopivia ruokailuaikoja ravintoloissa tarjolla.) Neuvonnasta sai sänkyyn turvalaidan ja hyttiin oman potan, joten mitään omia taaperovälineitä ei tarvinut mukana raahata.
Oltiin varattu ruoat etukäteen, menomatkalle buffa ja paluumatkalle paikat alacartesta sekä tietenkin aamiaiset molempiin suuntiin. Jipon alacarteruoka (joka oli kyllä buffa sekin) maksoi 8 euroa, muuten tyyppi söi ilmaiseksi. Ihan hyvä diili, koska tyyppi kiskoi aamupalaa aikuisen verran ja päivällinenkin upposi varsin hyvin siihen nähden, että poitsu on tähän mennessä suostunut ravintolaruokaa syömään enimmillään parin lusikallisen verran. Me J:n kanssa tuijotettiin suu auki, kun jäbä kiskoi lasten hampparia ja ranskiksia kaksin käsin. Ja lihapullia, gnoccheja, kurkkua, kanaa, leipää, leipätikkuja, päärynää, aamupuuroa, munakokkelia, vesimelonia… Ruotsin puolella pojan lounas tuli ajoituksen vuoksi purkista ja iltapalaksi olin varannut erilaisia valmispuuroja, joista parhaaksi osoittautuivat Semperin imettävät puuropussit (jotka kyllä oikeastaan taisivat pitää sisällään enemmän hedelmää kuin puuroa), mutta muuten mentiin täysin ravintoloiden antimilla. Vau.
Laivalla paras juttu oli portaat, niitä mentiin ylös ja alas jokusen kerran. Leikkihuone oli meluisa ja muutenkin aika kamala, sitä ehkä suosittelen vasta vanhemmille lapsille (pallomeri-kiipeilytelinesysteemi oli tarkoitettu 3-8 -vuotiaille). Pelikoneet ja valomainokset ja ikkunat ja iso ruotsalainen koira oli kans aika kovia juttuja. Ylipäätään Jippo selvästi tykkäs olla reissussa ja oli innoissaan uudesta ympäristöstä, ”hyttiin hyttiin” kaikui niin käytävillä kuin hytin sisälläkin. Enimmäkseenhän me kyllä laivalla valveillaoloaikana istuttiin siellä ravintolassa, vaikka vähän haaveilinkin hemmotteluhoidosta Travel Spassa.
Tukholmassa otettiin lautta Djurgårdenille ja kierrettiin Skansenia, takaisin tultiin ratikka-metrokombolla ja ehdittiin laivaan muutama minuutti ennen deadlinea. No, tulipahan nautittua Ruotsista koko rahan edestä. Syötiin Skansenilla tupakka- ja hammastikkumuseon yhteydessä olevassa ravintolassa ja sitä voin kyllä suositella, veikeä miljöö ja hyvä ruoka! Ehkä tää räntäsade ei ollut paras mahdollinen säätila kokopäiväulkoiluun mutta muuten toi Skansen oli kyllä hyvä, varsinkin niin kovalle eläinfanille kuin Jipsuliini.
Koska mennään uudestaan?