Joululahja itselleni?

Mä oon aina pitänyt vähän hassuna joululahjojen ostamista itselle, mitä varsinkin monissa blogeissa tulee vastaan. Tai että mikäs lahja se sellainen on, joka omilla rahoilla itselle kaupasta haetaan? Että jos jotain haluaa, niin miksei sitten vain sano moisen tavaran hommanneensa sen sijaan, että ilmoittaisi lahjoneensa itseään. Tekeekö se lahja-sana siitä ostoksesta jotenkin hyväksytymmän? Että enhän mä nyt muuten, mutta joulun kunniaksi!

En myöskään oikein hiffaa sitä, että veronpalautuksilla ostetaan jotain spessua ja ihanaa, samaa rahaahan ne on kuin muutkin pennoset eikä mikään joululahjabonus verottajalta. Tosin mä nyt en muutenkaan elä kädestä suuhun, niin veronpalautusrahatkin vain jossain vaiheessa ilmestyvät tilille mun sitä sen enempää huomioimatta. Mutta tää ei oikeastaan liittynyt tähän postaukseen.

Kaikki tää ihmettely ja paasaus johtaa luonnollisestikin siihen, että ilmoitan nyt harkitsevani vakavasti joululahjan hankkimista itselleni. Olen haikaillut valovoimaisemman objektiivin perään siitä asti, kun opin isolla aukolla syntyvän hienoja taustalta blurreja kuvia. Tutkin asiaa ja päädyin siihen, että omiin tarkoituksiini mainiosti sopisi tämä 35mm f/1.8G putki. Eihän se edes ole kallis, mutta jotenkin en silti raaskisi ostaa sitä ihan tosta noin vain. Vaan jos se olisi joululahja, niin enkö olisikin sen ansainnut?!

Itseasiassa olen kai saamassa myös aika reippaat veronpalautukset, hmm…

Lahja tai ei, kameraansa jossain vaiheessa taatusti täydentää Paula, joka arvostaisi myös kyseisen objektiivin kompaktiutta verrattuna nykyiseen (joskin mainiolla zoomilla varustettuun) putkeen.