Melkein vauvakuume

Tänne Lilyyn on putkahtamassa uusia vauvoja sellaisella rytinällä, että muiden odotusta seuraillessa on itsellekin väkisin hiipinyt mieleen mahdolliset pikkusisarukset. Jipon kanssa hengailu on nykyään niin leppoisan hauskaa, että melkein voisin pistää uuden tyypin alulle samantien, mutta J ei ehkä ole vielä ihan yhtä valmis. Ja no onhan mullakin joitain toiveita ennen uutta tulokasta:

Haluaisin

  • olla nukkunut kokonaisen yön. Tai ainakin yöt voisivat olla useammin edes sellaisia 5-6 tunnin unipätkiä sisältäviä kuin parin tunnin välein heräilyä. Toisaalta nykytilanteessa on niin helppo kaivaa tissiä tiskiin puoliunessa, että ei mua juurikaan ikinä väsytä.
  • olla harrastanut seksiä. No eipä tässä mitään Jeesusta olla synnyttämässä, että tämä kai väistämättä toteutuu, mutta voisihan se seksi olla semmoista vähän säännöllisempääkin yhden siitoksen sijaan.
  • olla saanut sänkymme takaisin meille kahdelle. Tämä on vähän niin kuin edellytyksenä kahteen edelliseen, tai ainakin edesauttaisi niitä kovin. Muuton yhteydessä on tavoitteena saada Jippo ensin sivuvaunusta takaisin omaan sänkyyn ja myöhemmin omaan huoneeseensa, joten ehkäpä tämän kohdan saa ruksia jo piankin.
  • olla saanut vakituisen työpaikan. Taloudellisen tilanteemme kannalta tämä olisi ihan kiva, vaikka tällä hetkellä houkuttelisi pidempään kotona oleminenkin. Mutta kyllä mä toisaalta myös jo fiilistelen sitä, kun saan vetää siistit vaatteet päälle ja tehdä aikuisten juttuja aikuisten kanssa ja syödä lounasta ilman vieressä pakasterasian kantta jyrsivää vauvaa.

Siinäpä oikeastaan se.

Sit oon kyllä myöskin ajatellut, että olisi hauskaa, jos sisarus syntyis toukokuussa, niin meidän perheessä olis aina kolmen kuukauden välein synttärit. Pistetäänkö pullaa uuniin Jipon 1- vai 2-vuotispäivänä jää sitten nähtäväksi. 😉

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe