On hämmentävää, miten pieni on raja täydellisen uupumuksen ja ihan pirteän olon välillä. Yhtenä hetkenä vauva on maailman nälkäisin, itkuisin ja vaativin pieni olento, jonka tarpeita olet yrittänyt tyydyttää tauotta tuntikausia. Ja sitten yhdessä silmänräpäyksessä se nukahtaa tissille, kannat sen henkeä pidätellen sänkyyn – ja tyypistä tuleekin maailman suloisin tuhiseva pötkylä, joka nukkuu kuin tukki niin, että ehdit jumpata, järjestää pyykkejä ja jopa blogata.

Nyt yritän päättää, kävisinkö vielä suihkussa vai pumppaisinko vähän maitoa. Toisaalta tässä saatetaan olla jo jatkoajalla, joten vähän arpapeliä on kummankaan homman onnistuminen…

Vauva-arjesta uupuu ja nauttii Paula, joka sentään omaan synnytyksenjälkeiseen kehoonsa on täydellisen tyytyväinen kaikista peloistaan huolimatta.