Virkkausrintamalla on ehtinyt tapahtua paljon sen jälkeen, kun tämän jalon taidon opettelin!

Olen virkannut vauvalle tossut…

Kylläpäs niistä tulikin kliseisen väriset ja överisöpöt, ihan vahingossa. Murrettu (mihin se murrettu sävy katosi valmiissa työssä, häh?) vaaleansininen oli kivoin väri ensilangakseni valkkaamassani bambulangassa ja valkoista silkkinauhaa sattui olemaan kotona valmiiksi. Sääli etteivät nämä taida mahtua vauvalle enää ristiäisissä, ellei siitä tule tosi pienijalkainen.

…ja käsityötarpeilleni säilytyskorin.

Alunperin korissa oli tarkoitus säilyttää vauvantarvikkeita, mutta piskuinen tarvevarastoni omi sen itselleen. Tällaista koria oli niin hauska ja nopea virkata, että eiköhän vauvakin saa vielä omansa. Ja kaikki muutkin mahdolliset kodin tavarat, täytän kotimme erikokoisilla koreilla! Sitä ennen täytyy kuitenkin tehdä uusi reissu Soukan Menitaan, mikä lankataivas kyseinen kauppa onkaan. Ja matonkudetaivas ja ontelokudetaivas. Kori on siis tehty raidallisesta ontelokuteesta, jota oli hurjan hauska virkata, varsinkin hapsuuntuvan bambulangan jälkeen. Ennen seuraavaa korirupeamaa taidan kuitenkin ottaa käyttöön korissa majailevat mustan ja vihreän langan, mutta enpä paljastakaan vielä, mitä olen niiden varalle suunnitellut.

Pikkuisille tossuille täytettä odottaa Paula, joka ei malttaisi odottaa seuraavan virkkaustyön kimppuun käymistä tunnottomasta nimettömästä huolimatta.