Mihin tää syksykin on oikein mennyt? Yhtäkkiä eletään jo marraskuun puoliväliä (vaikka eilen ja tänään ei ole kyllä siltä näyttänyt!) ja joulu kolkuttaa ovella, kohta pitää opetella kirjoittamaan päiväyksiin vuosi 2014 ja minä täytän 27 vuotta. Päivät ja viikot vilistävät hurjaa vauhtia, vaikka joka päivä kulkee samaa rataa enkä aina tiedä, missä viikonpäivässä ollaan menossa. Ja silti jokainen päivä on ihan erilainen.

Jippo täytti eilen kolme kuukautta, joten on taas aika tarkastella tyypin tämänhetkistä olemusta.

Jippo 3kk…

…osaa kääntyä selältä mahalleen kummankin kyljen kautta

…ja tekee sen miltei aina lattialle päädyttyään

…usein raivokkaan karjunnan säestämänä

…pyrkii mahalleen päästyään kovasti eteenpäin mutta onnistuu toistaiseksi vain huitomaan kovasti raajoillaan

…tai pungertamaan pyllynsä ylös sillä seurauksella, että naama on kiinni lattiassa

…mitä tietenkin seuraa raivokas karjunta

…huitoo roikkuvia leluja

…tarttuu kaikkeen, mistä saa otteen

…on selvästi jo aika tietoinen itsestään ja varsinkin käsistään

…hymyilee, kikattaa ja juttelee paljon

…löytyy usein aamuisin sängystään hereillä naama iloisessa virneessä

…raapii omaa naamaansa ja äidin kättä terävillä kynsillään, joita pitäisi vissiin leikata tunnin välein (onneksi vauvan naarmut paranevat nopeasti!)

…saa tissin lähettyville päästessään mitä veikeimmän vouhotuskohtauksen, johon kuuluu innokasta läähätystä, virnuilua ja huitomista

…tykkää hurjasti laulamisesta ja laululeikeistä, suosikkeina tällä hetkellä hämä-hämähäkki ja leijonaa mä metsästän

…on ihan tosi kiva tyyppi!

Koko perheen vapaasta viikonlopusta nauttii Paula, joka nyt painelee takaisin rakkaustyyppiensä luo olkkariin.