Päivärutiineista helpotusta äidin ja vauvan arkeen
Me ollaan tähän mennessä eletty Jipon kanssa ihan tosi rutiinittomasti. Vaunuilemassa on käyty silloin, kun sattuu huvittamaan tai kun pitää päästä jonnekin sovittuun tapaamiseen, sose”lounas” on saatettu syöttää kahdeltatoista tai iltakuudelta, päikkäreille on simahdettu milloin sattuu jos ollenkaan. Oikeastaan vain iltatoimet ovat tapahtuneet aina suunnilleen samaan aikaan ja samalla tavalla: viimeistään kymmenen aikoihin pojalle unihaalari päälle, valoja himmeämmäksi, yhdeltätoista viihde-elektroniikka kiinni ja vauva nukahtaa tissille puoleen yöhön mennessä. Nyt tammikuun myötä on tässä kuitenkin tapahtunut pientä ryhtiliikettä, mikä selvästi on minityypille ollut hyväksi. Omaa eloakin tässä äitikoomassa helpottaa, kun tekee samoja asioita samoihin aikoihin sen kummempaa pohtimatta.
Sopivan rytmin löytäminen tapahtui aika vaivattomasti, joskin vähän vielä mietityttää, miten ensi viikolla alkavat harrastukset siihen sovittuvat. Tällä hetkellä meidän päivät kuitenkin näyttävät suunnilleen tältä:
Herätys klo 9-9.30. Jippo heräilee poikkeuksetta iloisena virnistellen, mikä auttaa itseäkin pääsemään reippaammin jalkeille, vaikka yöt eivät todellakaan ole vielä mitään kovin auvoisia. Heräämisen jälkeen pötkötellään vielä hetki, kunnes a) Jippo turauttaa aamukakat, b) turhautuu paikallaan möllöttämiseen tai c) äiti toteaa olevan aika nousta.
Aamutoimet klo 9.30-10. Aamukakka lavuaariin tai jälkien siivous, poimujen pesua, harjausta, rasvausta, varvasleikkejä, ehkä vähän hierontaa.
Äidin aamutoimet. Vauva siirtyy mukana niin vessan kuin keittiönkin lattialle ja minä saan pestyä hampaat ja syötyä aamupalaa suht rauhassa.
Aamupala klo 10-11. Jipolle iskee nälkä noin tunti-pari heräämisen jälkeen. Kohta aletaan maistella aamupuuroa mutta toistaiseksi mennään tissillä.
Uloslähtö klo 10.30-11.30. Aamupalan jälkeen lähdetään vaunulenkille, jonka aikana Jippo nukkuu myös puolen tunnin aamupäiväpäikkärit. Tämä on myös hyvä väli vaikka käydä kaupassa tai treffata kavereita. Tulevaisuudessa vauvajumppa tulee olemaan keskiviikkoisin klo 11-11.40, joten optimitilanteessa Jipsula pysyisi tyytyväisenä sen loppuun asti ja nukahtaisi kotimatkalla.
Välipala klo 11.30-12.30. Ulkoilun ja päiväunien ajoittumisesta riippuen lisäenergiaa tarvitaan tällä välillä. Mikäli ollaan pidemmällä retkellä, hoituu tissitankkaus myös reissun päällä.
Äidin lounas on mahdollinen tähän väliin, vaihtoehtoisesti leikitään tai sitten saatan saada vaikka jotain kotihommia tehtyä.
Lounas klo 13-13.30. Kasvissosetta! Perunaa/bataattia/kukkakaalia/kesäkurpitsaa tai näiden sekoitusta menee reilut puoli desiä, minkä jälkeen pitää päästä vielä tissille.
Tämä on toinen mahdollinen lounas-/leikki-/kotityöväli.
Tankkausta ja simahdus klo 14-15. Tässä vaiheessa Jippo alkaa olla vähän kärttyinen ja haluaa tissille, jota aikansa lutkuteltuaan nukahtaa syliin. Päikkäreistä saattaa tulla pitkätkin, ennätys on kolme tuntia parilla unisella välitankkauksella. Tämähän olisi muuten tosi hyvä mutta kun niitä päiväunia ei suostuta nukkumaan muualla kuin sylissä. Siirto sänkyyn tai vaunuihin aiheuttaa välittömän parkukohtauksen. Koska Jippo kuitenkin selvästi tarvitsee unensa tai koko loppupäivä menee kiukutteluksi, olen alistunut toimimaan makuualustana läppärin näppis sauhuten. Toivottavasti tämä on vain vaihe.
Välipala 15.30-18. Unien pituudesta riippuu välipalan ajoittuminen. Tässä ollaan maisteltu hedelmäsosetta mutta banaani ja mustikka eivät ole herättäneet erityistä ihastusta ja alas menee korkeintaan teelusikallinen. Tissitankkausta siis.
Tulevaisuudessa muskari muuten on maanantaisin klo 16.10-16.40, joten päiväunet kestäisivät ihannetapauksessa suunnilleen kahdesta puoli neljään ja jatkuisivat ehkä vielä bussimatkan ajan, muskarin jälkeen otettaisiin ennen kotimatkaa pieni välipalahörppy ja hedelmäsosetta syötäisiin kotona puoli kuuden tienoilla.
EDIT klo 17.54: Aloitin tämän jutun Jipon aamupalan aikaan. Aamupalan, joka kesti normaalin max puolen tunnin sijaan yli tunnin niin että ulkoilemaan päästiin vasta klo 12.20. Aamupäikkäreitä ei ikinä tullut. Sose ei ollut valmista vielä kahdeltakaan, joten otin nälkäisen poitsun tissille. Simahduksen sijaan tuli kiukku ja iso röyhtäys, minkä jälkeen sain tyypin heijattua uneen vaunurungossa kiinniolevaan turvakaukaloon. Yhdellä väliheijauksella päikkärit kestivät 1,5 tuntia. Sose syötiin klo 16, sitä meni ainakin desi. Hedelmäsosetta ei ole syöty vieläkään, koska äkillinen tissintarve iski. Nyt Jippo nukkuu sylissäni. Niin että se niistä rutiineista.