Uuden sohvan uusi ilme
Meidän on jo pitkään pitänyt hankkiutua eroon ensimmäiseen yhteiseen kämppäämme – minikokoisella olkkarilla varustettuun opiskelijakaksioon – hankkimastamme sohvasta. Pikkuinen vuodesohva palveli aikansa ja vähän ylikin, viisi vuotta ehti tuo halpa mutta hankintatilanteeseensa passeli sohvanrääpäle sulostuttaa olohuonettamme. Nyt kun edessä on todennäköisesti lukuisia sohvalla vietettäviä imetystunteja ja vanhasta sohvasta alkoivat jousetkin paukkua persiiseen, saimme vihdoin marssittua sohvakaupoille ja hommattua haaveilemani divaanisohvan.
Siinä se nyt on, yhteiset loikoiluhetket paremmin mahdollistava sohva! Ei tämäkään kallis ollut eikä siis luultavasti mitään huippulaatuakaan, mutta juuri sopivan kokoinen olohuoneeseemme ja huomattava parannus entiseen. Eiköhän tämä kaveri palvele meitä ainakin seuraavat viisi vuotta.
Turkoosit sohvatyynyt saivat uudet elegantit mustavalkoiset päälliset ja oranssi hugmeisterkin pääsi taas asuttamaan sohvaa. Valikoin noita päällisiä ihan hullun kauan society6:sta, lopputulos on järjestelmällisempi kuin alkuperäinen visioni mutta tykkään siitä, kuinka kaksi tyynyä ovat aina melkein samanlaiset mutta eivät kuitenkaan aivan.
Tässä kuvassa hugiksen kirkkaus välittyy paremmin, melkoisen räikeä oranssi siis on kyseessä. Piristää mielestäni loistavasti mustavalkoharmaata värimaailmaa.
Toby-koira siellä nököttää hyllyllä sohvan takana, olen harjoitellut sen kanssa jo kestovaippojen pukemista, kantoliinailua ja äsken kiinnitin tyypin turvakaukalon vöihin. Hyödyllinen otus!
Olohuonettaan esitteli Paula, joka on jo sietämättömän pitkään himoinnut Spice Icen pyörremyrskyjätskiä. Ehkä huomenna?