Sairas lapsi

Miten se saakin äidin sydämen särkymään. 

Nämä ovat niitä elämäni hirveimpiä kokemuksia.

Eilen pamautti junnulle melkein 39:n asteen kuumeen. Annoin buranaa (sitä liuosta) illalla ennen nukkumaan menoa. Kuitenkin yöllä tuntui että poika vaan kuumenee. Annoin vielä yölläkin lääkettä. Ei auttanut, aamulla olikin jo 40 kuumetta. Saatiin 12.50 aika lääkäriin. Onneksi naapurin emäntä lupautui lähtä käyttämään. Isälläni hajosi auto, ja on minun autolla reissussa.

Miten kaikki aina sattuu pahimpaan aikaan! Minulla on tietenkin kaikki lompakot ja kelakortit siellä autossa! Toivottavasti voivat jotain roppia lahjoittaa sieltä terkkulasta. Nyt, kun ei muutenkaan olisi yhtään varaa jättää niitä vähiäkään töitä väliin. Sähkölasku on jo myöhässä, vuokra pitäisi maksaa, ainiin ja se nokisutari… Itselläänkin on röörit tukkeessa, ja pää jumissa.

Kyllä nyt iski sellainen heikko hetki päällensä, ajattele kuinka helppoa olisi, jos olisi se toinenkin aikuinen tässä! 

Eihän näille minkään voi, sairastumisia tulee. Kaikkein kamalinta tässä on kuitenkin se, että sitä tuntee itsensä niin turhaksi ja avuttomaksi, kun pientä koskee, etkä voi kuin yrittää lääkitä ja pitää hyvänä. Joka kerta, kun poika saa kauhean yskänpuuskan, ja näyttää ettei meinaa henkeä saada, tuntuu että maa katoaisi altani. Tippumisen tunne. Vauvani ei ole ikinä ollut näin kipeä. 

Mutta eiköhän tämä tästä selviä, kunhan sinne lääkäriin päästään. (Meillä täällä on onneksi aivan ihana lastenlääkäri, aivan eritasoa kuin Kuusankoskella.. )

Terveempiä päiviä teille toivotellen

Merja