Miten se saakin äidin sydämen särkymään.  Nämä ovat niitä elämäni hirveimpiä kokemuksia. Eilen pamautti junnulle melkein 39:n asteen kuumeen. Annoin buranaa (sitä liuosta) illalla ennen nukkumaan menoa. Kuitenkin yöllä tuntui että poika vaan kuumenee. Annoin vielä yölläkin lääkettä. Ei auttanut, aamulla olikin jo 40 kuumetta. Saatiin 12.50 aika lääkäriin. Onneksi naapurin emäntä lupautui lähtä käyttämään. […]

Varoitus, teksti saattaa sisältää erinäisiä voimasanoja. Tuli nyt tarve avautua. On ollut kauhea poru siitä MOT-ohjelmasta, mitä en ole nähnyt, enkä tule kyllä katsomaankaan. Luulen, että pahoitan vain mieleni.  Raivostuttaa, kun ihmiset eivät ymmärrä (koira) eläimiä. Niin, ELÄIMIÄ! Ne eivät ole ihmisiä karvaisissa kehoissa. Naurettavaa tuo nykyajan inhimillistäminen. Voi voi, onkohan tuo meidän Nalle nyt masentunut kun […]

http://www.lily.fi/blogit/arkijuhlaa/maa-kirjota-just-nai-ja-sil-menna <– Tuo ol niin hauskan kuuloin juttu, et miäki halusin kokeilla, milt tuntus kirjottaa iha tällee mite puhuu. Minul ei kyl varmaa mitää ”puhast” murretta oo, äitin suku Hyrynsalmelt ja iskän Tirvan seulult. (Mis itekki kasvoin viistoist kesäseks) Ja nyt o varmaa sekottun jo Savonki hitusii sekaa, ko vuos ollaa tääl asusteltu. Ilmankos tuntuuki […]

Että osaa ihmistä jumittaa. Ei ole vaan saanut mitään aikaiseksi. Ehkä se johtuu tästä räkätaudistakin, mikä nyt on vaivannut jo pari viikkoa.  Tiedätkös sen v*ttumaisen tunteen, kun huomaat itsessäsi jotain sellaista, mitä muissa ihmisissä vihaat yli kaiken? No, minulla on nyt sellainen. Minut saa raivon partaalle sellaiset aikaan saamattomat nysvärit. Ja nyt olen itse tällainen! […]

Olen toistuvasti nähnyt, jo vuosien ajan, saman ”näyn”, viime aikoina melkein joka ilta. Siis kun olen käymässä nukkumaan, ja olen siinä unen rajamailla, en vielä unessa-mutta en kunnolla hereilläkään. Siinä olen syksyisessä kaupungissa. Kotini pihassa, vanhassa, ehkä 1900-luvun alussa rakennetussa, punaisessa kerrostalossa. Hengitykseni höyryää. Kävelen ulos sisäpihasta, ihanasti muuratun porttikongin läpi. On jo ilta, pimeää, […]

Olen jo pidemmän aikaa pohdiskellut tätä suhtautumistamme kuolemaan. Milloin siitä tuli niin kauhea mörkö, että siitä tuli jotenkin ”luonnotonta”, ja siitä lakattiin puhumasta? Kaikkihan me synnytään ja kuollaan, sehän se on, elämän kiertokulku. Tietenkin sitä jokainen suree menettäessään jonkun rakkaistaan, mutta miksi siihen jäädään ”jumiin”? Miksi ei voi ajatella niin että on elänyt hyvän elämän, […]

Olen huomannut aika jännän jutun. Nyt kun olen alkanut tänne kirjoittelemaan, minulle on tapahtunut jotain kummaa. On jotenkin vapaampi olo. Asiat ovat paremmassa järjestyksessä tässä sekavassa päässäni, kun saa niitä jonnekkin kirjattua. Olen kyllä monet kerrat aloittanut päiväkirjan pitoa, mutta aina se on jotenkin tyssännyt hetken päästä. Hölmöä, koska pidän kirjoittamisesta. Mutta pidän enemmän siitä, […]

En malta odottaa iltaa! Pidetään illanistujaiset sisarusten, ja heidän puoliskojen kanssa. Ihanaa! Viime kerrasta onkin aikaa. Hitto, yli vuosi, jos en väärin muista. Nykyjään on niin vaikea saada kaikille sopimaan kun on noita työhommeleita, ja lasten kanssa järjestelyt. Mutta tämä päivä sattui sopivan kaikille, mummokin tahtoi viettää laatuaikaa lastenlasten kanssa. Voi olla, että kun yön […]

En oikein tiennyt, mitä tuohon otsikoksi laittaisin. On tullut paljon ajateltua suhdetta isääni. Se ei aina ole ollut helppo. Lapsena isä jäi vähän vieraaksi, ei paljon ehtinyt kotona aikaa viettämään. Suunnilleen yläaste ikäisenä, kun isä alkoi olla enemmän kotona, se oli aika myrskyä. En oikein osannut suhtautua siihen. Monet kerrat äiti oli välissä. Olin jotenkin […]

Rohkaistuin serkkupoikani ansiosta minäkin ”tulemaan kaapista ulos”.  Mistähän aloittaisi.. Ihan alusta vaikka. Olen aina ollut (liiankin) herkkä. Siihen kun lisätään lapsuusajan ylipaino, olin oiva kohde pilkalle ja koulukiusaamiselle. Silloin opin nielemään kyyneleet ja tuskan joita nämä lapsenhahmoiset hirviöt aiheutti. En edes muista kouluajoista oikeastaan muuta kuin ahdistuksen, pelon ja sen mustan inhottavan möykyn sisälläni, joka […]