Taiteilijaelämää(kö)

Nyt on paha olla. Ehkäpä syy on se, että on liian hyvä olla?

Tiedän, tuo kuulostaa sekopäiseltä. Minun kohdallani vain tuo taiteellinen luovuus on huipussaan silloin, kun mieli on pohjamudissa. Nyt olen tukossa. Ahdistaa. Sisälläni asuva, sutiaan heiluttava baskeripäinen taiteilijaheebo angstaa.

Mutta. 

Tänään olen itsekäs.

Tänään laitan lapset kouluun ja tarhaan, ja aion tehdä mitä vain ikinä tulee mieleen.

Tänään pidän verhot tiukasti kiinni. Soitan musiikkia liian kovaa. Vihaan maailmaa. Ja sitten rakastan sitä. Huutaa. Itkeä. Nauraa. Ihan mitä vaan, jos se vain tuntuu oikealta.

Annan mieleni vaeltaa.

Tutkia itseäni. Mitä minä ja maailmani on nyt. Tässä. 

Ei oo helppoo olla

Merja