Uskalsin!

Salainen unelmani on ollut oppia ratsastamaan. Viime viikonloppuna otin esimmäisen askeleen unelman toteutumista kohti nousemalla hevosen selkään.
     Hostsiskoni (ylemmässä kuvassa) harrastaa ratsastusta, ja sitä kautta minullekin tarjoutui tilaisuus kokeilla.
     Maan pinnalla pelkään hevosia, mutta selkään päästyäni pelko katosi. Ratsastuksenopettajani ei osannut englantia, mutta pärjäsimme kiinalla ihan hyvin. Opettaja oli todella hyvä, hän sai sekä minut että hevosen pysymään rauhallisina, heh.
     Ohjaaja talutti koko ajan, eli eihän se vielä kovin kummoista ratsastamista ollut. Tuntematta ratsastukseen liittyvää erikoissanastoa saattaa olla melko vaikeaa opetella ratsastusta täällä enempää. Nyt kuitenkin tiedän pelkojen olevan ylitettävissä ja unelman toteutettavissa, jos niin haluan.
     En tajunnut pyytää ketään ottamaan kuvia itsestäni ratsailla, joten todistusaineistoa ei vielä ole näyttää. Ehkä ensi kerralla.
     Hevostallilla löysin muuten vastauksen kysymykseen ”Missä piilottelevat kaikki söpöt kiinalaisjätkät?”. Ohjaajanikin oli ihan söpö tapaus. 22-vuotias mies kertoi aloittaneensa ratsastuksen kaksikymppisenä, eli enköhän minäkin vielä ehdi.