Turhia koti-ikävät ja tulevien pohdiskelut. Arki on taas kivaa ja koti-ikävä haalennut johonkin taka-alalle lieväksi haikeudeksi.

Koulusta kotiin palatessani hostmummo ystävineen pelasi mahjongia ja korttipelejä olohuoneessa. He pyysivät minua hakemaan naapurin lapsen nurkan takana sijaitsevasta esikoulusta. Mukaan he antoivat muoviläpyskän, jota vastaan poika minulle luovutettaisiin. En tunnistanut läpyskän kuvan poikaa tai tämän nimen kirjoitusmerkkejä.      Matkalla pyörittelin päätäni systeemille. Onneksi homma ei toiminutkaan niin kiinalaisittain kuin olin ajatellut. Yleensä faktoista ei […]

Mutten vielä tänään. Tänään päättynyt neljän päivän loma meni koti-ikävää Vampyyripäiväkirjoihin ja Suomesta sopivasti saapuneeseen Fazerin siniseen hukuttaessa. Olen nukkunut viikkoja valot päällä edellä mainitun tv-sarjan takia. Viime vuorokausina valot eivät ole karkottaneet painajaisia – vampyyrejä painajaisissani ei kuitenkaan ole hyppinyt.      Toissayönä Suomen koululaitos oli muuttunut yhtä paskaksi kuin Kiinan. Hirveä painajainen, uskokaa minua. […]

Lämmintä. Valoisaa. Luonto kukkii ja viheriöi. Kaduilla on myyty hedelmiä jo kuukausi.      Maaliskuun alussa vaihdoin talvitakin ja housut nahkatakkiin, hameeseen ja sukkahousuihin. Nyt kokeilen samaa huhtikuun alun kunniaksi. Tällä kertaa tarvitsee tuskin vaihtaa takaisin lämpöisempiin.

Vaikka kirsikankukat ovat varsinaisesti Japanin nähtävyys, riittää kirsikkapuita Pekingissäkin. Puut ovat täydessä kukassa, ja lauantaina vietettiin jopa jonkinlaista kirsikankukkien juhlaa.

Täällä on tällä hetkellä yksi niin onnellinen tyttö, ettei mitään rajaa. 🙂   Joskus asiat saavat yllättävän ja hyvän käänteen, hetkeksi kaikki loksahtaa paikoilleen.

Väläyksiä hostisän vanhempien talosta.   sisäpiha   Olohuone, käytetään myös syömiseen. Kuulemani ja näkemäni mukaan Kiinassa ihan kaikilla on tv, jopa niillä jotka asuvat luolissa vuorten sisällä.   Olemassaolevia lämmityslaitteita ei pahemmin käytetä. Jos ulkona oli pakkasta niin oli sisälläkin.   Kontrastiksi vilahdus hotellista, jossa yövyimme.   Kaupungilla törmäsin kaivoon, josta vesi nostetaan käsin. — […]

5. päivä (10.2.2013) Heräsimme ennen kuutta aamulla ja ajoimme hostisovanhemmille. Torkkuessani aamiaisen jälkeen sohvalla huomasin hostsuvun uhraavan vainajille. Yksi ilotulite, pari kynttilää ja vähän ruokaa, ei mitään kovin mystistä.   Alueella viettämieni viiden päivän perusteella julistan koko Hennanin provinssin ruoan pahanmakuiseksi. Pekingin ruoka on parempaa, Hainanin parasta. Kiersimme talosta taloon toivottelemassa hyvää uutta vuotta. Lapset […]

4. päivä (9.2.2013) Olimme koko päivä hostisovanhemmilla. Sain vihdoin kasattua päälleni tarpeeksi vaatetta, joten pakkasessa istuskelu ei enää potuttanut. Aikuiset laittoivat ruokaa ja siivosivat, me lapset (isommat ja pienemmät) istuimme auringossa ja söimme hyviä kiinalaisia karkkeja. Auringossa istuskelun ja karkkien napostelun lisäksi autoimme kiinnittämään onnentoivotuksia kolmen huushollin kymmeniin oviin. Hommassa oli mukana paljon väkeä ja […]

3. päivä (8.2.2013) Me tytöt jäimme hotellille päiväksi. Hostsisko ja -serkku tekivät läksyjä, minä kiertelin hotellissa ja kaupungilla kuvaamassa.  Pyysin myös henkilökuntaa auttamaan nettiyhteyden kanssa. Netti alkoi toimia silloin tällöin. Lounastimme kaukaisempien sukulaisten kanssa. Mulla meni taas hermo niihin känniääliöihin. Aina sama juttu, kun syödään tuttavien tai kaukaisempien sukulaisten kanssa – kauheaa alkoholin kanssa läträämistä. […]